Vapaussodan ylipäällikkö metsän keskellä Leinolan kalliolla.
Tampereen Leinolassa metsän keskellä on Gustav Mannerheimin patsas. Syrjäistä paikkaa kutsutaan Mannerheiminkallioksi. Sieltä vapaussodan ylipäällikön kerrotaan katselleen Tampereen valtausta huhtikuussa 1918.
Patsas on kolme metriä korkea. Pronssiin valettu Mannerheim seisoo punagraniitista tehdyllä jalustalla.
Patsashankkeen laittoi alulle tamperelaisia vapaussotureita edustanut Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys. Luonnokset patsasta varten tekivät tamperelainen kuvanveistäjä Evert Porila sekä Wäinö Aaltonen. Porilan ehdotus voitti ja Tampereen kaupunki myönsi vuonna 1938 luvan patsaan pystyttämiseen.
Patsas valmistui suurimmaksi osaksi tamperelaisen kauppaneuvos Rafael Haarlan lahjoittamilla varoilla vuonna 1939. Porila sai aiheensa taidemaalari Eero Järnefeltin vuonna 1933 tekemästä maalauksesta, joka esittää Mannerheimia silloisen Messkylän kunnan Vehmaisten kalliolla.
Tampereen kaupunki lahjoitti patsaalle paikan Koskipuistosta verkatehtaan edustalta. Patsas oli tarkoitus paljastaa tammikuussa 1940, mutta talvisota lykkäsi hanketta. Syksyllä 1940 patsasta varten pystytettiin Koskipuistoon Kurun mustasta graniitista tehty nelimetrinen jalusta.
Mannerheimin tahdosta patsasta ei pystytetty välirauhan aikana. Elokuussa 1944 presidentiksi valittu Mannerheim esitti jatkosodan jälkeen toivomuksen, ettei patsasta paljastettaisi ennen hänen kuolemaansa.
Mannerheim kuoli Sveitsin Lausannessa 27. tammikuta 1951. Tampereen vasemmistoenemmistöinen kaupunginvaltuusto myönsi huhtikuussa samana vuonna patsaalle pystytysluvan Koskipuistoon, mutta edellytti sosiaalidemokraattien aloitteesta, ettei patsaan Mannerheim saanut olla vuoden 1918 sotilasasussa. Näin hanke Mannerheimin patsaan saamisesta Tampereen keskustaan tosiasiallisesti raukesi.
Pirkkalan jääkäripatsas tehtiin Mannerheimin patsaan jalustasta.
Jalusta Pirkkalaan
Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys lakkautettiin valvontakomission käskystä syksyllä 1944. Mannerheimin patsaan omistusoikeus siirtyi vuonna 1954 perustetulle Vapaussoturien Huoltosäätiölle, joka pystytti sen nykyiselle paikalleen Leinolaan Lotta ja Kustaa Kauppilan lahjoittamalle maalle. Patsas paljastettiin puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 1956. Päivä on Gustav Mannerheimin syntymäpäivä.
Mannerheimin patsaan jalusta siirrettiin vuonna 1964 Koskipuistosta Pirkkalaan. Siitä tehtiin jääkärimuistomerkki, joka paljastettiin vapaussodan päättymisen muistopäivänä 16. toukokuuta 1968. Jalustaan lisättiin jääkärikunniamerkki ja säkeistö Jääkärimarssista. Muistomerkkiä tarjottiin ensin Tampereen kaupungille, joka sitä ei kuitenkaan huolinut.
Koskipuistoon Mannerheimilta vapautuneelle paikalle siirrettiin Yrjö Liipolan veistämä Paimenpoika-patsas, joka oli paljastettu Koskipuistossa 17. toukokuuta 1947. Tampereen verkatehdas lahjoitti patsaan Tampereen kaupungille tehtaan perustamisen 150-vuotispäivän kunniaksi.
Vapaussoturien Huoltosäätiö lahjoitti Mannerheimin patsaan ja maa-alueen Tampereen kaupungille 11. joulukuuta 1996.
Tampere pelastui
Tampereen suuri häpeä on, ettei Mannerheimille ole löytynyt sijaa Tampereen keskustasta. Ilman punaisen Tampereen valtausta ja valkoisen armeijan voittoa nykyistä Suomea ei olisi olemassa eikä myöskään nykyistä Tamperetta. Punaisessa Suomessa Tampereen nimi olisi muutettu neuvostojohtaja Vladimir Leninin 21. tammikuuta 1924 tapahtuneen kuoleman jälkeen Lenininkaupungiksi tai Lenininkoskeksi.
Punaisen Tampereen puolustajia elähdytti vallankaappaus, jonka Suomen Sosialidemokraattisen puolueen puoluetoimikunta toteutti 28. tammikuuta 1918. Maailman demokraattisin kansanedustuslaitos pantiin viralta ja Etelä-Suomeen pystytettiin kommunistinen diktatuuri. Samana päivänä alkoi Suomen vapaussota Etelä-Pohjanmaalla.
Akateemikko Eino Jutikkalan mukaan punaisten voittaessa Suomesta olisi tullut neuvostotasavalta, tahdottiimpa sitä vai ei.