Hugo Salmela kuoli punaisten esikunnassa Pyynikinkatu 2:ssa kiirastorstaina 28. maaliskuuta 1918 sattuneessa räjähyksessä.
Tampereen kadunnimitoimikunta esittää, että punapäällikkö Hugo Salmelalle perustetaan nimikkopuisto Pispalaan.
Valtuustoaloitteen kadun tai puiston nimeämiseksi Hugo Salmelalle teki kommunisti Taavi Lintunen. Aloitteen mukaan punaisen Tampereen puolustusta tehokkaasti johtanut Salmela oli merkittävästi Tampereen historiaan vaikuttanut henkilö. Päätöstä perusteltiin tasapuolisuudella kadunnimitoimikunnan päätettyä viime kesänä, että Ratinaan perustetaan Mannerheimin puisto.
Punapäällikön nimikkopuisto on Tampereella hyväksytty miltei vastalauseitta. Keskustelussa on pohdittu lähinnä sitä, ollaanko puisto nimeämässä väärälle punapäällikölle. Hugo Salmelan sijaan nimikkopuistoa on tarjottu punaisten joukkoja Messukylässä johtaneelle Verner Lehtimäelle, joka sittemmin kunnostautui Muurmannin legioonassa sekä puna-armeijan lentäjänä neuvostohallituksen kukistaessa Kronstadtin kapinaa maaliskuussa 1921.
Verisenä kiirastorstaina 28. maaliskuuta 1918 punaisten esikunnassa Pyynikintie 2:ssa tapahtui hämärissä olosuhteissa tuhoisa räjähdys, jossa kuoli useita henkilöitä, myös Kotkan työväenteatterin näyttelijänä vaikuttanut Hugo Salmela. Hän taisteli varmasti paremman maailman puolesta eikä häntä voi panna tilille Vladimir Leninin perustaman totalitaarisen kommunismin rikoksista.
Kommunistinen diktatuuri
Tampereen päättäjiltä odottaisi kuitenkin jonkinmoista isänmaan historian tuntemusta.
Punainen Tampere puolusti sosialistista vallankaappausta, jonka sosialidemokraatisen puolueen SDP:n puoluetoimikunta toteutti Leninin yllytyksestä ja punakaartien painostamana aamuyöllä 28. tammikuuta 1918. Laillinen senaatti korvattiin kansanvaltuuskunnalla ja eduskunta työväen pääneuvostolla. Etelä-Suomeen pystytettiin kommunistinen diktatuuri, kuten valtiotieteen tohtori, dosentti Martti Häikiö on todennut.
Hugo Salmelan Suomi ei ollut 6. joulukuuta 1917 itsenäistynyt Suomen tasavalta. Hänen Suomensa oli Suomen sosialistinen työväentasavalta, jolla nimellä punainen Suomi mainitaan Neuvosto-Venäjän kanssa 1. maaliskuuta 1918 solmitussa valtiosopimuksessa. Punaisen Suomen puolesta sopimuksen allekirjoittivat Pietarin Smolnassa Oskari Tokoi ja Edvard Gylling sekä Neuvosto-Venäjän puolesta Vladimir Lenin, Josif Stalin ja Lev Trotski.
Vaikka punaisesta valtiosopimuksesta ilmeneekin kansanvaltuuskunnan halu Suomen itsenäisyyden säilyttämineen, punaisten voitto vuonna 1918 olisi merkinnyt sitä, että nykyistä Suomea ei olisi olemassa eikä myöskään nykyistä Tamperetta, jonka nimi Leninin 21. tammikuuta 1924 tapahtuneen kuoleman jälkeen olisi hyvinkin saatettu muuttaa Lenininkaupungiksi tai Lenininkoskeksi. Sellaisena se varmaan tunnettaisiin tänäkin päivänä.
-Punaisten voittaessa Suomesta olisi tullut neuvostotasavalta, tahtoivatpa he sitä tai ei, akateemikko Eino Jutikkala päättelee.
Martti Häikiön mielestä tammikuun 1918 vallankumouksen ymmärtäminen on kommunistisen diktatuurin puolustelua. Tampereen päättäjät näyttävät edelleenkin elävän YYA-Suomessa, jossa rumaa sanaa ei saanut sanoa. Suomalainen historiakuva vähitellen vääristyi, kun punaisten motiivit alettiin jo talvisodan jälkeen hyväksyä kansallisen yhtenäisyyden nimissä oikeutetuksi taisteluksi vakaumuksensa puolesta.
Hugo Salmela on haudattu punaisten yhteishautaan Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla. Muistomerkki on pystytetty vakaumuksensa puolesta sortuneiden työläisten muistolle.
Neuvosto-Venäjä julisti sodan
Professori Ohto Manninen osoittaa Suomessa olleiden venäläisten joukkojen julistaneen sodan vasta-vallankumouksellisille porvarillisille valkokaarteille ja Neuvosto-Venäjän hallituksen vahvistaneen tämän sodanjulistuksen. Rauhansopimus Suomen tasavallan ja Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan välillä allekirjoitettiin lopulta Tartossa Viron ylioppilaiden seuran talossa 14. lokakuuta 1920.
Suomessa oli vuoden 1918 alussa noin 65 000 venäläistä sotilasta, joiden karkottamiseksi valkoinen Suomi tarttui aseisiin samana päivänä, kun työväenliike lähti vallankumouksen tielle. Neuvosto-Venäjän Saksan kanssa solmima Brest-Litovskin rauhansopimus 3. maaliskuuta 1918 edellytti venäläisten joukkojen vetämistä pois Suomesta. Tämänkin jälkeen Lenin lähetti Suomeen vielä noin 10 000 sotilasta.
Vapaussodan häpeällinen jälkinäytös on meneillään yhä Tampereella, jossa valkoisten ylipäällikön, ratsuväenkenraali Gustav Mannerheimin patsas on vuodesta 1956 sijainnut syrjäisellä Mannerheiminkalliolla Leinolassa. Esitykset patsaan sijoittamisesta arvokkaammalle paikalle Tampereen keskustaan ovat kerta toisensa jälkeen kaikuneet kuuroille korville.
Samanaikaisesti Tampere ylpeilee maailman ainoalla Lenin-museolla, joka edelleenkin vaalii muistoa hyvästä Leninistä.