Opetushallituksen kustantama Kertokaa siitä lapsillenne -teos kertoo juutalaisten joukkotuhosta Euroopassa vuosina 1933-1945.
Vainojen uhrien muistopäivää vietetään neljännen kerran 27. tammikuuta. Tänä päivänä tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun neuvostojoukot saapuivat Auschwitziin, keskitysleiriin, jossa holokausti, juutalaisen joukkomurha teollistettiin huippuunsa.
Valtioneuvoston kanslia päätti kalentereihin merkittävästä muistopäivästä helmikuussa 2001.
-Päivä muistuttaa meitä yli 50 vuoden takaisista tapahtumista, joiden kukaan ei soisi toistuvan ihmiskunnan historiassa. Ihmisen muisti on kuitenkin rajallinen. Sen vuoksi noista vuosikymmenten takaisista tapahtumista tulee kertoa. Nuorisolla on oltava riittävästi tietoa, jotta ihmisarvoa ja suvaitsevaisuutta ei unohdeta, päätöksen perusteluissa todettiin.
Suosituksen muistopäivän viettämisestä antoi Euroopan parlamentti 15. kesäkuuta 1995.
Muistopäivän virallistamista ajoi Jad Vashem -yhdistyksen Suomen osasto. Turussa vuonna 1993 perustettu yhdistys työskentelee juutalaisvastaisuutta ja muita rasismin muotoja vastaan. Se toimii yhteistyössä vuonna 1953 perustetun, holokaustin muistoa vaalivan Jerusalemin Yad Vashem -instituutin kanssa.
-Vaikka Auschwitz ei ole holocaustin koko kuva ja toisaalta vainot eivät suinkaan päättyneet Auschwitzin vapauttamiseen, on tuo leiri tullut ihmisen pahuuden ja ihmisarvon kieltämisen symboliksi ja sen vapauttaminen merkitsemään uuden tien alkua - uuden tien, jolla ihminen tehdyistä julmuuksista oppia ottaneena ei enää sorru kieltämään toisen ihmisen ehdotonta arvoa ja loukkaamattomuutta, todetaan Jad Vashemin internetsivuilla.
Valikoivaa tuomitsemista
Juutalaisten joukkotuhon nostaminen absoluuttisen pahan vertauskuvaksi on ongelmallista siksi, että se johtaa muiden kansojen kärsimysten vähättelyyn. Jopa niistä keskustelu on koettu hyökkäykseksi juutalaisten joukkotuhon ainutlaatuisuuta vastaan.
Neuvostodiktaattori Josif Stalinin tietoisesti aiheuttama nälänhätä Ukrainassa vuosina 1932-1933 oli juutalaisten joukkotuhoa suurempi murhenäytelmä, jonka arvoidaan johtaneen jopa kahdeksan miljoonan ihmisen kuolemaan.
Ukrainan parlamentti Rada hyväskyi 15. toukokuuta 2003 julkilausuman, jossa miljoonien ukrainalaisten nälkäkuolema tunnustettiin Ukrainan kansakuntaan kohdistuneeksi kansanmurhaksi. Rada myös vetosi kansainväliseen yhteisöön, jotta sekin tunnustaisi kansanmurhan.
Turkkilaisten vuosina 1915-1916 toimeenpanemissa karkotuksissa, joukkoteurastuksissa ja raiskauksissa arvioidaan kuolleen jopa 1,5 miljoonaa Osmanien valtakunnan armenialaista. Ranskan kansalliskokous hyväksyi tammikuussa 2001 lakiesityksen, jossa armenialaisten joukkotuho tunnustettiin kansanmurhaksi. Vastaavan päätöksen ovat tehneet Euroopan parlamentti 18. kesäkuuta 1987 sekä muun muassa Belgian, Italian, Kreikan ja Venäjän parlamentit.
Israel ja sen merkittävin tukija Yhdysvallat ovat kieltäytyneet tuomitsemasta armenialaisten kansanmurhaa, koska Turkki sitä raivoisasti vastustaa ja jotta se ei vaikuttaisi kielteisesti Lähi-idän tilanteeseen.
Ensi huhtikuussa tulee kuluneeksi 30 vuota Kambodzhan kansanmurhan alkamisesta. "Demokraattisessa Kamputsheassa" punaiset khmerit tyhjensivät kaupungit ja ajoivat asukkaat maatöihin. Jopa kaksi miljoonaa ihmistä - neljänneksen kambodzhalaisista - arvoidaan menehtyneen Pol Potin johtaman mielivallan uhrina.
Kyyditysten muistomerkki Kudjapen hautausmaalla Saarenmaan Kuressaaressa.
Viro muistaa kyyditettyjä
Ruotsissa muistopäivän nimi on Hävityksen muistopäivä ihmisarvon ja demokratian puolesta (Förintelsens minnesdag för männsikovärde och demokrati), Saksassa Kansallissosialisten uhrien muistopäivä (Gedenktag für die Opfer des Nationalsozialismus) ja Virossa Holokaustipäivä (Holokaustipäev).
Virossa holakaustipäivänä muistetaan myös kommunismin uhreja, erityisesti virolaisten suurkyydityksiä Siperiaan 13. kesäkuuta 1941 ja 25. maaliskuuta 1949.
Auschwitzin vapauttivat neuvostojoukot, jotka alistavat itäisen Keski-Euroopan maat kommunistiseen komentoon 45 vuodeksi. Baltian maissa toisesta neuvostomiehityksestä käynnistyi hidas kansanmurha, jonka seurauksena Viron asukkaista muukalaisia on noin joka kolmas ja Latviassa noin joka toinen.
Suomalaiset unohdettu
Vaikka valtioneuvoston kanslian päätöksessä puhutaan juutalaisvainojen ja muiden kansanvainojen uhrien muistopäivästä, Suomessa 27. tammikuuta on ollut tosiasiallisesi juutalaisten joukkotuhon muistopäivä.
Suomessa voitaisiin muistaa myös Stalinin terrorin suomalaisia uhreja. Heidän joukossaan oli suomalaisia kommunisteja, itärajan takaa parempaa elämää hakemaan lähteneitä loikkareita, inkerinsuomalaisia sekä Itä-Karjalaa rakentamaan suuren innostuksen vallassa tulleita amerikansuomalaisia.
Professori Jukka Nevakiven mukaan stalinismin uhreina Neuvostoliitossa kuoli yhtä paljon omia maanmiehiämme kuin Suomi menetti kansalaisiaan talvisodassa eli noin 25 000-30 000 henkeä.
Entisen Neuvostoliiton Gulagissa, vankileirien saaristossa arvoidaan kuolleen jopa 40 miljoonaa ihmistä.