Juhani Salokannel ei aio jättää Viroa, vaikka hänen nelivuotinen pestinsä Suomen Viron-instituutin johtajana päättyy vuodenvaihteessa.
Tallinnassa ja Tartossa toimiva Soome Instituut eli Suomen Viron-instituutti saa uuden johtajan vuodenvaihteessa. Nykyinen johtaja Juhani Salokannel sanoo jättävänsä seuraajalleen dosentti Martti Turtolalle hyvässä kunnossa olevan aktiivisen instituutin, jota Virossa myös tarvitaan.
-Instituutilla on Virossa hyvä maine. Työ on siinä mielessä vaikeutunut, että ikkunoiden avauduttua virolaiset ovat kiinnostuneita Länsi-Euroopan maiden ja koko maailman kulttuureista. Ennen Suomi oli virolaisille henkireikä ja ikkuna maailmaan. Nyt olemme yksi naapurimaa muiden naapurimaiden joukossa.
-Instituutin tehtävä on vakuuttaa virolaiset siitä, että myös Suomenlahden pohjoispuolella on henkistä elämää ja että Suomi on maa, jota kannattaa seurata.
Tallinnasta Salokannel palaa Helsinkiin ja Tuulokseen tekemään kirjailijan ja kääntäjän töitä. Työn alle tulevat elämäkerta Viron kansainvälisesti tunnetuimmasta kirjailijasta Jaan Krossista sekä pari vuotta sitten Viron parhaimmaksi romaaniksi äänestetyn Anton Hansen Tammsaaren viisiosaisen "Tõde ja õigus" (Totuus ja oikeus) -romaanin suomentaminen.
-Jaan Kross on Viron tasavallan ikäinen. Elämäkerta kuvaa Krossin kautta virolaista todellisuutta ja Viron kansan vaiheita.
-Tammsaaren romaanista käännettiin 1930-luvulla ensimmäinen ja viimeinen osa. Käännös on 60 vuodessa vanhentunut. Nyt on aika kääntää romaani uudestaan ja tällä kertaa täydellisenä.
Salokantelella on vahvat hämäläiset juuret. Lapsuutensa hän vietti Harvialassa ja kesät kuluivat Hattulassa. Kymmenkunta vuotta hänen toinen kotinsa on ollut Tuuloksessa.
Tuuloksesta työpöytänsä äärestä Salokannel myös lähti neljä vuotta sitten Tallinnaan.
Viron laulujuhlat vuonna 1990 olivat virolaisen laulukansan suurta huumaa.
Monipuolista toimintaa
Suomen Viron-instituutti on yksi Suomen ulkomailla sijaitsevista 15 kulttuuri-instituutista. Instituutti aloitti toimintansa maaliskuussa 1994. Sen ensimmäinen johtaja oli professori Seppo Zetterberg.
-Valtiovaltaa Virossa edustaa Suomen suurlähetystö. Matkailun Edistämiskeskus kehuu Suomea virolaisille matkailumaana. Suomen Viron-instituutti Tallinnassa ja Tartossa edustaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Virossa tämä on tärkeä näkökohta, sillä kansalaisyhteiskuntaa täällä ollaan vasta luomassa, Juhani Salokannel sanoo.
Instituutti saa rahoituksensa opetusministeriöltä. Hallinnollisesti se on kuitenkin oma itsenäinen yksikkönsä. Taustavoimana on säätiö, jossa on edustettuna 40 suomalaista organisaatiota. Mukana on Virosta kiinnostuneita seuroja, yhdistyksiä ja yrityksiä sekä yliopistoja ja korkeakouluja.
Instituutin tehtävänä on kehittää suomalais-virolaisia kulttuurisuhteita ja koulutusyhteistyötä, tiedottaa Suomesta sekä edistää Suomen ja Viron yhteyksiä yhteiskunta- ja elinkeinoelämän eri aloilla.
Instituutti järjestää muun muassa luentoja, kursseja, seminaareja, taidenäyttelyitä, konsertteja, eri alojen edustajien tapaamisia, teatterivierailuja ja kirjallisia iltoja.
Instituutilla on käytössään ajanmukaiset tilat Kirjailijoiden talossa Harjukatu 1:ssä Tallinnan vanhassa kaupungissa. Instituutissa on 40-paikkainen auditorio, 10-paikkainen neuvotteluhuone, kirjasto ja lehtisali. Kirjastossa on lähes 2 000 teosta.
Myös instituutin Tarton toimisto on Viron kirjailijaliiton Tarton osaston vuokralaisena.
- Yhteistyö Viron kirjailijaliiton kanssa on ollut muutenkin tiivistä, Salokannel tähdentää. Instituutilla on Tallinnassa ja Tartossa kahdeksan työntekijää sekä puolipäiväinen asiamies Suomessa.
Viro kiinnostaa
Viron kuvaa Suomessa on leimannut iltapäivälehdistön kirjoittelu.
-Rikosuutiset ovat saaneet paljon palstatilaa. Tutkimusten mukaan kansalaisten tasolla asenteet ovat kuitenkin huomattavasti positiivisemmat. Uteliaisuutta herättää voimakkaassa muutoksessa oleva maa.
-Virosta olaan aidosti kiinnostuneita. Tallinnaan tullaan katsomaan hienoa vanhaa hansakaupunkia. Toivottavaa olisi, että yhä useampi heistä löytäisi tiensä muullekin Viroon, Salokannel sanoo.
Virolaiset eivät enää katso Suomen televisiota samalla tavalla kuin aikaisemmin. Samalla virolaisten suomenkielen taito on taantunut. Tässä tilanteessa Salokannel näkee Suomen Viron-instituutin tehtäväksi suomenkielen opetuksen ja harrastuksen edistämisen.
- Kielikurssien järjestäminen ei kuulu instituutin toimialaan. Sen sijaan koulutamme virolaisia suomenkielen opettajia. Suomen kielen osaaminen on avain suomalaisuuden tuntemiseen.
Vilkas kulttuurielämä
Viron kehitystä on leimannut viime vuosina nopea siirtyminen kapitalismiin. Sosialismin peikko on ollut kehityksen työntävänä voimana.
-Vaurastuminen näkyy joka puolella. Taloja ja teitä on kunnostettu vauhdilla. Vaikka virolaisten yritteliäisyyttä ja eteenpäinmenon halua on ollut ilo seurata, Viro on edelleenkin köyhä maa. Rahanpuute näkyy huonona sosiaaliturvana ja esimerkiksi opettajien ja sairaanhoitajien huonoina palkkoina. Täällä suomalainen oppii arvostamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota, Juhani Salokannel tiivistää.
Hän kehuu Viron vilkasta kulttuurielämää.
-Kirjallisuus täällä jännittävässä kehitysvaiheessa. Kulttuurin kesätapahtumat ovat tulleet Viroon samaan tapaan kuin Suomessa.