Toomas Hiio Prokarelian järjestämässä totalitarismi-seminaarissa.
Viron ihmisoikeusrikoksia tutkivan historiakomission pääsihteerin Toomas Hiion mukaan Viroon kesällä 1940 pakotettu neuvostovalta oli totalitaarista terrorivaltaa.
-Kansalaisjärjestöt likvidoitiin hallituksen päätöksellä enimmäkseen jo vuoden 1940 elokuun loppuun mennessä, mutta tietenkään ei onnistuttu nopeasti likvidoimaan ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, Prokarelian järjestämässä totalitarismi-seminaarissa Helsingissä alustanut Hiio sanoo.
Moskovan keskuskomitean korkea virkailija vieraili Virossa vuoden 1940 joulukuussa ja suuttui hirveästi siitä, ettei Virossa ollut vieläkään likvidoitu vanhoja kunnan-, kaupungin- ja maakuntahallituksia.
Neuvostotyylisen oikeuslaitoksen rakentamiseksi Viroon miehitysvallalla ei ollut ihmisiä. Vuoden 1940 syksyllä hävitettiin korkein oikeus, mutta alemmat oikeusistuimet toimivat edelleen sodan alkuun saakka.
Vuosina 1940-41 Virossa vangittiin yli 7 000 ihmistä, joista lähes 6 000 surmattiin tai kuoli vankileireillä. Vuoden 1941 kesäkuussa kyyditettiin Venäjälle vielä yli 10 000 ihmistä. Heistä suuri osa kuoli Siperiassa.
Saksan hyökättyä Neuvostoliiton salainen poliisi NKVD, hävityspataljoonat sekä puna-armeija tappoivat noin 2 000 siviiliä. Neuvostoliittoon vietiin noin 60 000 ihmistä joko sotaväkeen otettuina tai evakuoituina.
Saksa palautti Viron lait
Saksan miehityshallinto ei käyttäytynyt Baltian maissa kuten muualla Neuvostoliitossa.
-Virossa palautettiin voimaan Viron lait sellaisina kuin ne olivat olleet voimassa 20. kesäkuuta 1940, mikäli ne eivät olleet ristiriidassa Saksan lakien kanssa. Samoin palautettiin paikallishallinto, oikeuslaitos ja poliisi.
-Osittain askeleet olivat seurausta käytännöllisyydestä. Siten oli helpompaa. Mutta tämä tilanne antoi Neuvostoliiton propagandalle mahdollisuuden syyttää nationalisteja sodan jälkeen yhteistyöstä fasistien kanssa, Hiio selvittää.
Saksan miehitysaikana Virossa surmattiin tai kuoli keskitysleireillä yhteensä noin 8 000 Viron kansalaista ja asukasta. Heidän joukossaan lähes 1 000 vironjuutalaista ja luultavasti yli 500 vironmustalaista.
Viro koki toisen maailmasodan aikana ja sen jälkeen kahden erilaisen totalitaarisen järjestelmän laittoman hallinnon. Samankaltainen tilanne oli useimmissa toukokuun alussa EU:hun liittyneissä valtioissa.
-Mutta niin Puola, Tshekkoslovakia ja Unkari kuin myös Itä-Saksa olivat kuitenkin jossakin määrin itsenäisiä valtioita. Totalitaarinen hallinto niissä oli toisen maailmansodan jälkeen paljon suuremmassa määrin kotimainen kuin Virossa, Hiio sanoo.
Rautatiekiskoista tehdyt ristit muistuttavat virolaisten kyydityksistä Siperiaan. Kuva Kudjapen hautausmaalta Saarenmaalla.
Kommunismi tuomiolla
Euroopan parlamentissa on vireillä hanke totalitaarisen kommunismin tuomitsemiseksi. Tässä Hiio näkee kaksi ongelmaa.
-Usein nähdään, että totalitarismista keskustelu on hyökkäys holokaustin, juutalaisia vastaan tehdyn kansanmurhan ainoalaatuisuutta vastaan.
-Toisen maailmansodan voittivat länsivallat yhdessä Neuvostoliiton kanssa. Saksan Kansallissosialistinen työväenpuolue tuomittiin Nürnbergin prosessissa ja suurimmat Saksan sotasyylliset tuomittiin kuolemaan. Meidän kristillinen Eurooppamme on hyvän ja pahan maailma. Paha hävisi toisen maailmansodan ja tuomittiin Nürnbergissä syylliseksi. Neuvostoliitto läntisine liittolaisineen oli siten hyvä. Ja on sitä monien mielestä vielä tänä päivänäkin.
-Ei pidä myöskään unohtaa 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä, jotka nyt ovat lähellä eläkeikää. Heistä useat osallistuivat kuusikymmentäluvun lopun äärivasemmistolaisiin nuorisomellakoihin. Ensirakkautta ei unohda koskaan. Yhtä vaikeata on tunnustaa, että nuoruusaikaiset ihanteet olivat vääriä.
Eliitti piti tuhota
Syksyllä 1944 Virosta pakeni 70 000 ihmistä. Suuri osa heistä oli maan parhaimmistoa.
-Niin Neuvostoliiton kuin myös Saksan totalitarismi vahingoittivat yhteiskunnan perustuksia: traditioita, kirkkoa, perhettä, ihmisten välistä yhteistyötä. Se kaikki jättää pitkäksi ajaksi oman jälkensä, myös siitä syystä virolaiset ovat vielä tänäänkin toisenlaisia kuin suomalaiset.
-Me emme saa syyttää 1970-luvun suomalaisia kommunisteja siitä, mitä tehtiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johdolla Virossa ja muualla. Voimme ehkä syyttää heitä vain siitä, etteivät he tienneet siitä tai eivät halunneet tietää siitä, Hiio sanoo.
Viron historiakomissio perustettiin vuonna 1998 presidentti Lennart Meren aloitteesta. Sen tehtävänä on tutkina Virossa tapahtuneita ihmisoikeusrikoksia ensimmäisellä neuvostomiehityksen kaudella 1940-1941, Saksan miehityskaudella 1941-1944 sekä toisella neuvostomiehityksen kaudella vuodesta 1944 eteenpäin. Komission puheenjohtaja on ministeri Max Jakobson.