Kiistelty pronssisoturi Tallinnan Tõnismäellä oli virolaisille miehityksen symboli.
Venäjän Viroon kohdistaman hyökkäyksen merkillisin välinäytös koettiin, kun venäläisten voitonpäivänä 9. toukokuuta Kansainvälinen Ihmisoikeusliitto (FIDH) ja Latvian ihmisoikeuskomitea syyttivät Viroa ihmisoikeuksien rikkomisesta kiistellyn pronssisoturin siirtämisen yhteydessä puhjenneiden mellakoiden aikana. FIDH:n mukaan Viron poliisi käytti "liiallisia voimakeinoja" sekä "raakoja, epäihhimillisiä ja nöyryyttäviä" keinoja mielenosoittajien taltuttamisessa.
Lausunnossa myönnettiin mielenosoittajien syyllistyneen vandalismiin, mutta muilta osin sen sanoma on kuin Kremlin valheiden galleriasta. Samanlaista kieltä käyttivät Virossa vapun tienoilla vieraillut Venäjän duuman valtuuskunta, ulkoministeri Sergei Lavrov EU-maille lähettämässään kirjessä sekä presidentti Vladimir Putin EU:n ja Venäjän huippukokouksessa Samarassa.
Latvian ihmisoikeuskomitea on latvianvenäläisten etuja ajava FIDH:n jäsenjärjestö. Sen puheenjohtajana toimi vuoteen 2004 saakka Euroopan parlamentin jäsen Tatjana Zhdanoka, matematiikan tohtori ja pitkän linjan stalinisti, joka 1990-luvun alussa vastusti Latvian eroamista Neuvostoliitosta. Zhdanoka on presidentti Vladimir Putinin ääni Euroopan parlamentissa, jonne latvianvenäläiset hänet äänestivät vuoden 2004 eurovaaleissa.
Vihreiden ryhmässä vaikuttava Zhdanoka puhuu Viron poliisin kohtuuttoman kovista otteista Euroopan parlamentissa esittämässään kirjallisessa kysymyksessä. Hän mainitsee Yövartio-liikkeen, joka "on yrittänyt vastustaa patsaan siirtämistä rauhanomaisin keinoin".
Zhdanoka kysyy EU:n neuvoston kantaa "demokratian periaatteen rikkomiseen, kokoontumisvapauden loukkauksiin, julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kieltoon ja kohtuuttomaan voimankäyttöön".
Yövartio-liikkeen johtajia Viron poliisi epäilee ryöstelyn ja vandalismin järjestämisestä. Syyttäjäviranomisten mukaan Tallinnan mellakoinnin yhteydessä pidätetyistä yli 300 henkilöstä 218:lla oli rikollinen tausta.
Euroopan parlamentti ilmaisi 24. toukokuuta tukensa ja solidaarisuutensa Virolle ja tuomitsi Venäjän Viroa vastaan käyttämän vihamielisen retoriikan sekä riittämättömän Moskovan suurlähetystön suojelun. Päätöslauselman puolesta äänesti 460 europarlamentaarikkoa. Kolme äänesti vastaan ja 38 tyhjää.
Ihmisoikeusliitto vaikenee
Neuvostoliiton aikana useimmat läntiset ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöt toimivat kommunismin käsikassaroina, jotka varauksettomasti tukivat Neuvostoliittoa, ja joiden pääsyntipukki oli Yhdysvallat.
Tilanne ei ole paljonkaan muuttunut. Amnesty International syytti viime joulukuussa julkistamassaan rapostissa Viroa venäjänkielisen väestön sortamisesta. Raportin päähuomio kohdistui venäjänkielisten syrjintään työmarkkinoilla, joka Amnestyn mukaan johtaa muuhun syrjäytymiseen.
Kansainvälinen Ihmisoikeusliitto 135 maan ihmisoikeusjärjestöjen sateenkaariorganisaatio. Suomesta on mukana Ihmisoikeusliitto, jonka johtokunnassa istuvat muun muassa tohtori Pentti Arajärvi, oikeusministeri Tuija Brax, oikeushammaslääkäri Helena Ranta, professori Martin Scheinin, kansanedustaja Astrid Thors sekä varatuomari Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä.
Ihmisoikeusliitto ei ole kommentoinut emojärjestönsä Viroon kohdistamia syytöksiä. Liittoa ei ole myöskään vaadittu tilille FIDH:n Venäjää myötäilevästä lausunnosta.
Demarit hakoteillä
Pahasti hakoteillä on demokratian ja ihmisoikeuksien lipunkantajana tunnettu Euroopan neuvosto, jonka puhemies, hollantilainen hollantilainen René van der Linden arvosteli tuoreeltaan Viron hallituksen päätöstä pronssisoturin siirtämisestä. Van der Lindenin mielestä muistomerkillä muistettujen sotilaiden olisi pitänyt antaa levätä rauhassa eikä käyttää heitä poliittisena aseena.
Euroopan neuvostolla oli toissa talvena suuria vaikeuksia kommunismin rikosten tuomitsemisessa. Neuvoston parlamentaarinen yleiskokous tuomitsi kommunismin, mutta moraalin voitto jäi kuitenkin puolitiehen. Toimenpidesuositukset raukesivat kahden kolmasosan määräenemmistön puutteeseen.
Historiallinen päätöslauselma hyväksyttiin 26. tammikuuta 2006 äänin 99-42. Huomiota herättävää oli, että päätöslauselmaa vastaan äänestivät Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan sosiaalidemokrattiset jäsenet Mikko Elo (sd.) ja Sinikka Hurskainen (sd.).
Vuonna 1949 perustetun Euroopan neuvoston kotipaikka on Ranskan Strasbourgissa. Venäjästä tuli neuvoston jäsen vuonna 1995.