Maailman pisin kotimatka oli tyssätä heti alkuunsa

Rotorua/Tampere Jorma Virtanen 30.9. 2003

Matkustajien ilmeet olivat huojentuneita, kun vararengas vihdoin saatiin pudotettua bussin alle.

Matkustajien ilmeet olivat huojentuneita, kun vararengas vihdoin saatiin pudotettua bussin alle.

Taatusti yksi maailman pisimmistä kotimatkoista oli tyssätä hetki alkuunsa, kun kaitselmus päätti muistuttaa elämän realiteeteista. Tällä kertaa kuitenkin lempeällä tavalla.

Aamulla varhain oli lähdetty geysireistään ja muista vulkaanisista ihmeistään tunnetusta Rotoruasta. Uuden Seelannin suurimman kaupungin Aucklandin lentokentälle oli matkaa enää 50 kilometriä, kun Bombayn kukkuloilla bussin takarengas pamahti.

Bussista poistui vakavailmeistä joukkoa, muun muassa tamperelaisia ja hämeenlinnalaisia hammaslääkäreitä.

Tännekö toiselle puolelle maapalloa nyt jäätiin? Matkaa kotiin oli noin 20 000 kilometriä eli saman verran kuin navalta navalle. Air New Zealandin koneen lähtöön oli aikaa kolmisen tuntia.

Kuskimme Wayne Osten on sivistynyt mies, entinen opettaja, joka ajaessaankin antoi meille tuhteja tietoiskuja elämästä maailman pohjalla. Hän osoittautui myös käytännön mieheksi, vaikka renkaanvaihdon jokaisen operaation alkuvaihe näytti vaikealta. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui vararenkaan pudottaminen etuosasta bussin alle.

Operaatio kesti noin tunnin. Apuun kiirehti myös paikalle osunut kahden miehen poliisipartio.

Valkoinen paita likaisena ja rasvaisena Wayne Osten kiidätti suomalaismatkaajat ajoissa Aucklandin lehtokentälle.

Valkoinen paita likaisena ja rasvaisena Wayne Osten kiidätti suomalaismatkaajat ajoissa Aucklandin lehtokentälle.

Bombayssa tuli käytyä

Verissä päin joka puolelta liassa ja rasvassa ollut Wayne lähti ajamaan kohti Aucklandia. Lentokentälle saavuttiin puoli tuntia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä.

Bussissa moni lienee miettinyt, että onneksi rengas pamahti oikeassa paikassa. Bombayn kukkuloilla oli kovaa maata jalkojen alla.

Kaikkein huojentunein oli varmasti epävirallinen varakonsuli, Aucklandin Suomen kunniakonsulaatissa työskentelevä Leila Paschalis. Rauhallinen sunnuntai-iltapäivä suomalaisine saunoineen oli vähällä vaihtua valtaisaan sählinkiin noin 50 ihmisen jatkoyhteyksien järjestelyissä.

Lentokoneessa Tasmanian meren yläpuolella mietti, että voipa kehua käyneensä ainakin Bombayssa. Se kuuluisampi Intian Bombay kun on nykyisin Mumbai.

Loppumatka kommelluksitta

Rotoruasta oli lähdetty sunnuntaiaamuna kello seitsemän. Kun Lauda Airin Boing 777 lähti Sydneystä paikallista aikaa kello 17 kohti Malesian pääkaupunkia Kuala Lumpuria, matkaa oli tehty jo 12 tuntia.

Kun oli lennetty reilut neljä tuntia, alla yli yhä Australian valtava hiekka-aavikko. Kuala Lumpuriin laskeuduttiin kahdeksan tunnin lennon jälkeen kello 23.10 paikallista aikaa.

Edessä oli yli 11 tunnin lento Wieniin, jonne saavuttiin maanantaiaamuna kello 5.55. Matkaa oli tehty jo reilut 32 tuntia.

Wienistä oli runsaan kahden tunnin lento Helsinkiin ja kotimatka Tampereelle. Kotipihalle lentoparkissa odottanut auto kaarsi kello 17.30. Rotoruassa elettiin tuolloin jo tiistaita. Kello siellä oli 2.30.