Fabian von Bellingshausenin vaatimaton muistopatsas Lahetagusessa on paikalla, jossa sijaitsi Lahhentaggen kartano.
Saarenmaalla Salmen kunnan Lahetagusen kylässä on Etelämantereen löytäjänä pidetyn Fabian Gottlieb Benjamin von Bellingshausenin vaatimaton muistokivi.
Se pystytettiin vuonna 1968 paikalle, jossa sijaitsi Lahhentaggen baltiansaksalainen aateliskartano. Siellä Fabian syntyi uuden ajanlaskun mukaan 20. syyskuuta 1778.
Vuonna 1978 von Bellingshausenille pystytettiin muistomerkki Lümandan kunnassa sijaitsevaan Pilguseen. Silloiseen Hoheneichenin kartanoon Fabianin perhe oli muuttanut melko pian tämän syntymän jälkeen. Fabian oli kuusivuotias, kun hänen isänsä kuoli. Tämän jälkeen von Bellingshausenit asuivat ensin Arensburgissa, nykyisessä Kuressaaressa ja sitten Ülzenin (Vaabina) kartanossa Urvasten kunnassa Etelä-Virossa.
Koulua von Bellingshausen kävi kuuluisassa Tallinnan tuomiokirkkokoulussa (Domschule zu Reval). Vuonna 1789 Fabian, venäläisittäin Faddei Faddejevitsh aloitti opinnot kadettina Venäjän laivaston meriakatemiassa Kronstadtissa. Sieltä hän valmistui upseeriksi kahdeksan vuotta myöhemmin.
Vuosina 1803-1806 von Bellinghausen osallistui kartoittajana myöhemmän amiraali Adam von Krusensternin johtamalle maailmanympäripurjehdukselle.
Tehumardin ja Lümandan väliseltä maantieltä on viitoitus von Bellingshausenin syntymäpaikalle.
Toisena yli napapiirin
Fabian von Bellingshausenin suuri hetki koitti 40-vuotiaana, kun hänet valittiin 1819 Eteläiselle jäämerelle suuntautuneen tutkimusretkikunnan johtajaksi.
Retkikunta lähti pitkälle matkalleen Kronstadtista 4. heinäkuuta. Suurempi aluksista oli Vostok ja pienempi Mirnyi. Edellisessä oli miehistöä 117 ja jälkimmäisessä 72. Molemmat alukset olivat valmstuneet vuonna 1818.
Joulukuussa Vostok ja Mirnyi saapuivat Etelä-Georgiaan. Jouluaattona venäläiset rantautuivat Eteläisten Sandwich-saarten pohjoisimmalle saarelle, jonka von Bellingshausen nimitti Zavodovskin saareksi Vostokin kapteenin Ivan Zavodovskin mukaan.
Retkikunta ylitti Etelämantereen itäpuolella 26. tammikuuta 1820 eteläisen napapiirin. Kyseessä oli toinen kerta, kun näin tapahtui. Ensimmäisenä sen ylitti englantilainen kapteeni ja tutkimusmatkailija James Cook toisella maailmanympäryspurjehduksellaan vuonna 1773. Cookin johtama retkikunta kiersi Etelämantereen, mutta hän ei nähnyt maata.
-Näimme jäisen ja vuoristoisen mantereen, von Bellingshausen kirjoitti lokikirjaansa 28. tammikuuta. Kyseistä päivää on sittemmin pidetty Etelämantereen löytämisen päivänä. Massiivinen lauttajää esti kuitenkin etenemisen lähemmäs mannerta.
Seuraavan kolmen viikon aikana Vostok ja Mirnyi ylittivät vielä kahdesti napapiirin, mutta näilläkin kerroilla laivat juuttuivat jäihin.
Tämän jälkeen venäläisretkikunta jatkoi matkaansa Australian Sydneyhin, jonne Vostok ja Mirnyi saapuivat huhtikuussa.
Fabian von Bellingshausenin syntymätaloa Lahetagusessa ei enää ole.
Kaksi saarta
Eteläisen pallonpuoliskon talven aikana Vostok ja Mirnyi tekivät kiertomatkan Tyynellä valtamerellä. Matkareitti kulki Uuden Seelannin pääsaarten välistä Tahitille ja takaisin.
Sydneystä venäläisretkikunta jatkoi marraskuussa 1820 matkaansa Etelämantereen länsipuolitse kohti Tulimaata. Vostok ja Mirnyi ylittivät eteläisen napapiirin ensimmäisen kerran 24. joulukuuta. Vostokilta havaittiin 21. tammikuuta 1821 maata, jonka von Bellingshausen nimesi Pietari I:n saareksi. Vajaat 2 000 kilometriä Tulimaasta etelään sijaitseva saari kuuluu nykyisin Norjalle.
Toisen löytönsä 28. tammikuuta von Bellingshausen nimesi Aleksanterin maaksi. Myöhemmin ilmeni, että kyseessä olikin Antarktiksen niemimaan edustalla oleva saari, joka nykyään tunnetaan Aleksanterin saarena. James Cookin jälkeen von Bellingshausen oli toinen, jonka johtama retkikunta kiersi Etelämantereen.
Kiistaa löytäjästä
Eteläisillä Shetlandin saarilla von Bellingshausen kohtasi Hero-nimisen hylkeenpyyntialuksen kapteenin, yhdysvaltalaisen Nathaniel Palmerin. Häntä pidetään toisena ihmisenä, joka marraskuussa 1820 näki 1 930 kilometriä pitkän Antarktiksen niemimaan kärjessä sijaitsevat Pyhän Kolminaisuuden vuoret. Hänen edelleen ehti 30. tammikuuta samana vuonna Britannian laivaston kapteeni Edward Bransfield.
Näihin päiviin saakka on kiistelty siitä, näkikö von Bellingshausen todella maata tammikuussa 1820 vai ehtivätkö Bransfield ja Palmer edelle. Joka tapauksessa von Bellingshausen oli ensimmäinen ihminen, joka näki jäiset saaret eteläisen napapiirin sisäpuolella. Antarktiksen niemimaan kärki on napapiirin ulkopuolella.
Von Bellingshausen, Bransfield ja Palmer eivät rantautuneet Etelämantereelle. Ensimmäinen siellä käynyt ihminen oli yhdysvaltalaisen hylkeenpyyntialuksen kapteeni John Davies. Hän rantautui Hughes Bayhin 7. helmikuuta 1821.
Fabian von Bellingshausen työskenteli ja asui 1830-luvulla Tallinnassa Pikk-kadulla sijaitsevassa barokkirakennuksessa, jossa nykyisin on Ruotsin suurlähetystö.
Komentajana Tallinnassa
Takaisin Kronstadtissa Vostok ja Mirnyi olivat 4. elokuuta 1821. Matka oli kestänyt kaksi vuotta ja 21 päivää. Tuona aikana retkikunta menetti ainoastaan kolme miestä. Venäläiset löysivät ja kartoittivat kaikkinaan 29 saarta sekä niiden lähivesiä.
Venäjän laivastossa von Bellingshausen palveli vielä 30 vuotta. Hän osallistui muun muassa sotatoimiin Turkkia vastaan Mustalla merellä Varnan edustalla vuonna 1828.
Vuosina 1830-1839 von Bellingshausen toimi venäläisen laivasto-osaston komentajana Tallinnassa. Tuolloin hän asui Pikk-kadun varrella olevassa talossa, jossa nykyisin on Ruotsin suurlähetystö.
Fabian Gottlieb Benjamin von Bellingshausenin patsas Kronstadtissa.
Patsas Kronstadtissa
Vuonna 1839 von Bellingshausen nimitettiin Kronstadtin kuvernööriksi. Amiraalin arvon hän sai vuonna 1843.
Fabian von Bellingshausen kuoli 25. tammikuuta 1852. Hänet haudattiin Kronstadtin luterilaiselle hautausmaalle. Vuonna 1870 von Bellingshausenin patsas paljastettiin Kronstadtissa. Tilaisuudessa oli mukana suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitsh.
Pietari I saari ja Aleksanterin saari sijaitsevat Bellingshausenin meressä. Yksi Eteläisten Sandwich-saarten 11 saaresta on nimeltään Bellingshausen. Eteläisiin Shetlandin saariin lukeutuvalla Kuningas Yrjön saarella (King George Island) on Bellingshausen-niminen venäläinen tukikohta.
Fabian von Bellingshausenin ja Adam J. von Krusensternin lisäksi nykyisen Viron alueelta on peräisin kolme muuta Venäjän laivastossa palvellutta baltiansaksalaista maailmanympäripurjehtijaa ja löytöretkeilijää: amiraalit Ferdinand von Wrangel ja Friedrich Benjamin von Lütke sekä kapteeni Otto von Kotzebue.