Liettua odottaa kutsua Natoon

Rukla Jorma Virtanen 10.9.2000

Ruklan koulutusrykemntin komentaja, eversti Stasys Levulis on ylpeä alaisistaan.

Ruklan koulutusrykemntin komentaja, eversti Stasys Levulis on ylpeä alaisistaan.

Liettuan toiseksi suurimman kaupungin Kaunasin lähistöllä sijaitsevan Ruklan koulutusrykmentin komentaja, eversti Stasys Levulis uskoo Liettuan olevan vahvoilla, kun Nato seuraavan kerran päättää laajentumisestaan vuoden 2002 huippukokouksessaan.

- Pienillä mailla on vaikeaa yksin. Turvallisuutta voimme tuntea vain suuremman sotilasliiton suojissa, Levulis selvitti syyskuussa Liettuassa vierailleelle suomalaiselle toimittajaryhmälle.

Liettua on Nato-tiellä. Levulisin mukaan maan 12 500 miehen asevoimat on rakennettu läntisen mallin mukaisesti. Puolustusvoimien tukena ovat kodinturvajoukot, joihin on koulutettu 14 000 vapaaehtoista.

Ruklan koulutuskeskus näytti olevan Nato-kunnossa. Rykmentissä alokkaat saavat 11 viikkoa kestävän peruskoulutuksen, jonka jälkeen he siirtyvät jatkokoulutukseen eri varuskuntiin. Ruklassa englannin kielen opiskelu kuuluu opetusohjelmaan.

Isänmaallisuus on vahva tunne Liettuassa. Levulisilla ei ole harmia aseistakieltäytyjistä. Hänen suurin murheensa on se, ettei maalla ole varaa antaa 12 kuukauden varusmieskoulutusta koko ikäluokalle. Jäänne neuvostoajalta on edelleenkin se, että korkeakouluissa opiskelevat ovat vapautettu asepalveluksesta.

Yhdysvallat tukee

Yhdysvallat tukee Liettuan asevoimien kehittämistä. Maan puolustusvoimien komentajana on toiminut viime vuoden toukokuusta lähtien Yhdysvaltain armeijan evp-eversti Jonas Konkaitis. Vuonna 1944 Liettuasta neuvostovaltaa pakoon lähtenyt Konkaitis palveli Yhdysvaltain armeijassa 27 vuotta.

Liettua aikoo nostaa puolustusmäärärahansa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, jota on pidetty yhtenä Natoon liittymisen kynnyskysymyksenä. Muita vaatimuksia ovat toimiva demokratia, markkinatalousjärjestelmä, asevoimien valvonta, hyvät naapurisuhteet, toisten maiden itsenäisyyden kunnioittaminen sekä asevoiminen yhteensovittaminen Nato-maiden armeijoiden kanssa.

Yhdysvallat tukee myös Latvian ja Viron asevoimia. Baltian mailla on yhteinen rauhanturvapataljoona Baltbat, laivastoyksikkö Baltron, rakenteilla oleva tutkavalvontajärjestelmä Baltnet sekä sotakorkeakoulu Baltdefcol Viron Tartossa.

Ruklan varuskunnassa palveleva majuri Viktoras Krasavinas suoritti runsaan kymmenen kuukauden kurssin Tartossa. Esikuntaupseerin pätevyyden hankkinut Krasavinas kehuu Tarton opetuksen tasoa.

- Koulutus oli hyvää valmentautumista kansainvälisiin tehtäviin. Opetuskielenä Tartossa on englanti.

Viime vuoden helmikuussa avattua Tarton sotakorkeakoulua Pohjoismaat ovat sitoutuneet tukemaan seuraavan viiden vuoden aikana vuosittain noin kahdella miljoonalla markalla, josta Suomen osuus on 200 000 markkaa. Sotakorkeakoulun taktiikan ja logistiikan opetusjaostoa johtaa suomalainen eversti.

Italialaisia alppijääkäreitä Vilnassa syyskuussa 2000.

Italialaisia alppijääkäreitä Vilnassa syyskuussa 2000.

Naton ovi on auki

Puola, Tshekki ja Unkari otettiin Naton jäseniksi Washingtonin huippukokouksessa huhtikuussa 1999. Baltian maille ja sekä muille Keski- ja Itä-Euroopan entisille sosialistimaille ovi jätettiin raolleen.

Baltian maiden pääsyä Naton suojiin on epäilty. Tallinnassa tammikuussa 2000 vieraillut Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Strobe Talbott vakuutti, että ovi pysyy auki, on Venäjä asiasta mitä mieltä tahansa.

Liettuan pääkaupungissa Vilnassa viime toukokuussa Naton jäsenyyttä hakeneiden yhdeksän maan ulkoministerit esittivät, että Nato hyväksyisi seuraavalla laajentumiskierroksella kaikki hakijamaat samalla kertaa. Vilnan julistuksen allekirjoittivat Liettuan, Latvian ja Viron lisäksi Albania, Bulgaria, Makedonia, Romania, Slovakia ja Slovenia.

Nato on käynnistänyt toimintaohjelman, jonka tavoitteena on auttaa hakijamaita valmistautumaan mahdolliseen jäsenyyteen. Liettua oli ensimmäinen hakijamaa, joka esitti Natolle liittymiseen tähtäävän kansallisen toimintaohjelman joulukuussa 1999. Nykyisin Liettuan ja Naton edustajat tapaavat säännöllisin väliajoin.

Naton läsnäolo näkyy jo Liettuassa. Syyskuussa Vilnan nähtävyyksiin tutustui runsaslukuinen joukko italialaisia alppijääkäreitä. Italialaissotilaat kertoivat, että heitä on Liettuassa noin tuhat miestä kuukauden ajan koulutustehtävissä.