Presidentti Martti Ahtisaari (vas.) vetosi Tampere-talossa syksyllä 1994 järjestettyssä tilaisuudessa vahvasti Suomen EU-jäsenyyden puolesta. Presidentin vierellä silloinen Tampere-talon johtaja Carl Öhman.
Suomalaisten suhtautuminen Natoon ja Yhdysvaltoihin kumpuaa syvästä suomettumisesta. Tästä taakasta vapautumisella presidentti Martti Ahtisaari on perustellut Suomen Nato-jäsenyyttä. Hän kehottaa Suomea liittymään kaikkiin niihin järjestöihin, joissa muutkin demokraattiset läntiset maat ovat mukana.
Kansa ajattelee asioista paljolti niin kuin sen johtajat ajattelevat. Mikäli presidentti Tarja Halonen olisi ajanut Suomen Nato-jäsenyyttä samalla tarmolla kuin presidentti Martti Ahtisaari EU-jäsenyyttä vuoden 1994 kansanäänestyksen edellä, Nato-kellossa voisi olla kokonaan toisenlainen ääni.
Ruotsin puolustusvoimia on kehitetty toimintaan kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä perinteisen puolustusmallin kustannuksella. Joukko-osastoja on lakkautettu ja enää noin neljännes ikäluokasta kutsutaan varusmiespalvelukseen. Hädän tullen Ruotsilla tuskin on muuta mahdollisuutta kuin hakea turvaa Natosta.
Suomelle tuli kiire hakea silloisten Euroopan yhteisöjen jäsenyyttä, kun Ruotsi jätti jäsenyyshakemuksensa Brysseliin heinäkuussa 1991. Nato-kysymyksessä sama kaava voi toistua.
Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania Slovakia, Slovenia ja Viro kutsuttiin Naton jäseniksi Prahan huippukokouksessa marraskuussa 2002. Huippukokouksen yhteydessä järjestettyyn Naton Euro-atlanttisen kumppanuusneuvoston kokoukseen osallistunut presidentti Tarja Halonen totesi, ettei Suomi kuulunut kutsun saaneiden maiden kanssa samaan ryhmään.
Natoon Suomi ei ole halunnut mennä väärässä seurassa, mutta seuraavilla laajentumiskierroksilla seura ei ainakaan parane. Naton Euro-atlanttisessa kumppanuusneuvostossa Suomi istuu samassa pöydässä muun muassa Armenian, Azerbaidzhanin, Kazakstanin, Kirgisian, Moldovan, Tadzhikistanin, Turkemenistanin, Uzbekistanin, Valko-Venäjän ja Venäjän kanssa.
Vaarallinen kaasuputki
Baltian maissa ja Puolassa ryhdyttiin puhumaan uudesta Molotovin-Ribbentrobin sopimuksesta, kun Venäjä ja Saksa sopivat Itämeren kaasuputken rakentamisesta. Murmanskista Viipuriin on suunnitteilla toinen kaasuputki, joka Laatokan Karjalassa kulkisi hipoen Suomen itärajaa. Venäjän asevoimien esikuntapäällikkö, armeijankenraali Juri Balujevski on sanonut, että Venäjä on tarvittaessa valmis turvaamaan Itämeren kaasuputken turvallisuuden.
Kaasuputkihankkeessa venäläinen osapuoli on energiajätti Gazprom. Sille rakennetaan jo omaa armeijaa.
Jatkosodan lopputaisteluissa neuvostojoukkojen vähimmäistavoite oli Turun rauhan raja vuodelta 1743. Venäjä saattaa jossain vaiheessa vaatia länsirajansa siirtämistä Kymijoelle ja palaamista Hankoniemelle tai Porkkalaan kaasuputkien turvallisuuden takaamiseksi.