Eino Lönnbohmin runo Kajaanin linna julkaistiin Hämeen Sanomissa 26. syyskuuta 1890.
Vuonna 1890 12-vuotias Eino Lönnbohm kirjoitti Kasimir-veljensä avustamana Kajaanin linna -nimisen pitkähkön runon. Se julkaistiin Hämeen Sanomissa saman vuoden syyskuussa. Kirjoittajaksi oli merkitty nimimerkki E..o.
-Miten paljon tuo tapaus silloiselle runoileskentelevalle koulupojalle merkitsi, todistaa sekin, että tuo merkkipäivä, syyskuun 26 päivä 1890, on murenemattomana jäänyt muistini komeroihin, Eino Leino kirjoittaa muistelmissaan.
Armas Einar Leopold Lönnbohm alias Eino Leino syntyi Paltamossa vuonna 1878 ja aloitti koulunkäyntinsä Kajaanissa. Vuonna 1890 hän muutti Oulusta Hämeenlinnaan ja siirtyi Hämeenlinnan lyseon neljännelle luokalle. Samasta oppilaitoksesta hän valmistui ylioppilaaksi 17-vuotiaana luokkansa priimuksena viisi vuotta myöhemmin.
Hämeenlinnaan Eino Lönnbohmin houkuttelivat hänen kaksi vanhempaa veljeään. Vanhin veli Oskar Anders (Antti) Lönnbohm toimi Hämeen Sanomien päätoimittajana vuosina 1885-1890. Runoilija ja kulttuurivaikuttaja Kasimir Leino puolestaan oli lehden toimittaja samoina vuosina.
Jo kolmannella luokalla Oulussa Eino Lönnbohm oli mukana kirjallisessa piirissä, jonka yhdistävänä siteenä oli käsinkirjoitettu sinikantinen laskentovihko. Hämeenlinnan lyseossa oli Leinon muistelmien mukaan samanlainen valmistava toverikunta, joka julkaisi kahta sanomalehteä, vakavaa ja leikillistä. Vakavan sanomalehden nimi oli Käki.
Eino Leino asui Hämeenlinnassa Artturi-veljensä kanssa Grönroosin talossa Linnankatu 11:ssä vuosina 1890-1893.
Hämeenlinnaan muutettuaan Eino Lönnbohm valittiin lyseon Toveruus-seuran puheenjohtajaksi. Toverikunta julkaisi käsinkirjoitettua Vasama-nimistä viikkolehteä, jonka toimittamisesta tuleva kansallisrunoilija vastasi välillä yksin.
Eino Leinon Maaliskuun lauluja -niminen esikoiskokoelma ilmestyi 1896. Suurin osa kokoelman lauluista oli julkaistu Vasamassa.
Hämeen Sanomat tärkein foorumi
Eino Leinon Hämeen Sanomiin ja Vasamaan kirjoittamia tekstejä sisältyy hänen muistelmiinsa. Leinon kirjoituksia julkaisi myös Helsingissä vuonna 1890 perustettu Päivälehti, jonka toimittajaksi Kasimir Leino oli siirtynyt. Tärkein kouluaikojen foorumi oli kuitenkin Hämeen Sanomat.
Muistolaatta Bergrothin talon seinällä Niittykatu 1:ssä kertoo Eino Leinon asuneen talossa vuosina 1890-1895. Todellisuudessa hän asui talossa vain yhden vuoden 1894-1895. Talossa toimii nykyisin Korttien talo.
-Hämeen Sanomat, toimittajana rydbergiläis-jännekseläinen runoilija Severi Nuormaa, oli ja pysyi pää-äänenkannattajanani, Leino kirjoittaa.
Myöhemmin Leino muisteli lämpimästi Hämeenlinnassa viettämiään vuosia, opettajiaan sekä toveripiiriään, johon kuului muun muassa luokkatoveri, tuleva kirjailija Kyösti Larson alias Larin-Kyösti.
-Täällä kehittyi maakuntakieleni todelliseksi suomalaiseksi kirjakieleksi, Leino muistelee.