Huoltopäällikkö Ari Järvi ja Himmlerin heteka Hotelli Petäyksen väestösuojassa.
SS-valtakunnanjohtaja, sotamarsalkka Heinrich Himmler lomaili elokuun alussa 1942 Suolahden perheen huvilalla Tyrvännön Petäyksessä. Tuosta vierailusta muistuttaa edelleenkin Palvelualojen Ammattiliiton Hotelli Petäyksen pihapiirissä Himmlerin polkuna tunnettu rantapolku sekä väestönsuojassa oleva heteka, jossa Kolmannen valtakunnan toiseksi vaikutusvaltaisin johtaja nukkui neljä yötä.
-Hetekassa ei Himmlerin jälkeen ole tiettävästi kukaan muu nukkunut, Petäyksen toimitusjohtaja Arja Hurme tietää.
Himmlerin polku tunnetaan myös Kuninkaantekijöiden tienä. Nimitys viittaa siihen, kun Petäyksessä kyläilleet kuningasmieliset tekivät Suomesta vuonna 1918 monarkiaa.
Tarina kertoo Himmlerin ihastuneen vierailua varten Petäykseen palkattuun vaaleahiuksiseen tarjoilijattareen, jonka kanssa hän ihaili polulta avautuvia suvi-illan näkymiä Vanajavedelle.
Kuka tuo tarjoilijatar oli, ei ole tiedossa. Himmlerin vierailua aitiopaikalta Päämajan valitsemana yhteysupseerina seurannut luutnantti, myöhemmin tohtori ja aikansa kulttuurivaikuttaja Eino E. Suolahti kertoo tarjoilijattaren olleen huvilalla, mutta ei mainitse väitetystä lomaromanssista mitään. Suolahden kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen Kuvalehdessä vuonna 1963.
Leppoisaa suotelua Vanjavedellä. Airoissa pääministeri Jukka Rangell, keskellä Felix Kersten ja takana Heinrich Himmler. Kuva Suomen Kuvalehdestä.
Leppoisaa lomailua
Heinrich Himmler oli alun perin Hitlerin henkivartijajoukoksi perustetun SS-järjestön johtaja. Hän johti Saksan poliisivoimia ja oli myös Gestapon, salaisen valtiollisen poliisin päällikkö.
Petäyksessä Himmler retkeili ja poimi sieniä sekä souteli ja kalasteli Vanajavedellä. Illat vietettiin keskustellen leppoisasti avotakan äärellä. Mistään ei voinut päätellä, että kyseessä oli yksi juutalaisten joukkotuhon pääarkkitehdeistä. Ennen Suomeen tuloaan hän oli käynyt tarkastuskäynnillä Auschwitzin keskitysleirillä Puolassa.
-Muutettuaan sotilasasunsa siviilivaatteisiin hän muistutti entistäkin enemmän kansakoulunopettajaa, jonka tiedonhalu oli ehtymätön, Suolahti kirjoittaa. Hän kiinnitti huomiota Himmlerin tavattomaan hermostuneisuuteen, joka kävi ilmi jo heti ensimmäisenä lomapäivänä.
Kahtena iltana Himmler pyysi Suolahtea ottamaan puhelun Hitlerin päämajaan. Petäyksestä oli vedetty vierailun ajaksi suora puhelinlinja Helsingissä sijainneeseen saksalaiseen sotilaskeskukseen.
Viimeisen Petäyksessä vietetyn illan aikana tapahtunut puhelinkeskustelu sai Himmlerin huolestumaan. Heti sen päätyttyä hän vetäytyi henkilääkärinsä Felix Kerstenin kanssa huoneeseensa.
-Stalingradin suunnalta oli tullut hälyttäviä viestejä, jotka Hitler tahtoi saada valtakunnanjohtajan tietoon silläkin uhalla, että tämän lomarauha rikkoutuisi, Suolahti muistelee.
Heinrich Himmler tervehtii Petäyksen isäntää, puolustusvoimien ylilääkäriä, kenraalimajuri Eino Suolahtea. Himmlerin vieressä pääministeri Jukka Rangell (vas.) ja luutnantti Eino E. Suolahti, taaempana Felix Kersten, Anna Suolahti sekä majuri Havilainen. Kuva Suomen Kuvalehdestä.
Lentokoneella Parolaan
Himmler seurueineen saapui Petäykseen 1. elokuuta myöhään illalla Parolasta. Sinne oli lennetty Kiestingistä, jossa SS-valtakunnanjohtaja kävi tarkastamassa SS-vuoristodivisioona Nordin.
Koneen miehistö majoitettiin Aulangon hotelliin. Petäykseen matkasivat Himmler, Kersten, SS-Hauptsturmführer Grothmann, SS-Obersturmführer Kiermayer ja Suolahti. Mukana oli myös kolme Valtiollisen poliisin Valpon miestä. Vierailua varten Petäykseen oli palkattu edellä mainitun tarjoilijattaren lisäksi keittiömestari.
Jo kauan ennen vieraiden saapumista oli tehty tiedusteluja sopivan lomanviettopaikan valitsemiseksi. Paikan tuli olla syrjässä valtatieltä, hyvin suojattu ja helposti vartioitava. Suolahden mukaan ulkoministeriö oli tehnyt tiedusteluja Hämeenlinnan suunnalla ja lopulta oli päädytty Tyrvännön niemessä sijaitsevaan Petäyksen huvilaan.
Huvilan omistivat Eino E. Suolahden vanhemmat, hämeenlinnalaissyntyinen itsenäisyysmies ja puolustusvoimien silloinen ylilääkäri, lääkintäkenraalimajuri Eino Suolahti ja hänen vaimonsa Anna Suolahti.
Rangell tiukkana
Petäyksestä Himmler teki automatkan Kangasalan Vehoniemen harjulle ja sieltä pääministeri Jukka Rangellin huvilalle Luopioisten Kukkiajärvelle. Felix Kersten kertoo muistelmissaan, miten automatkan aikana Himmler otti Rangellin kanssa esille Suomen juutalaiskysymyksen. Rangell oli kuitenkin tiukkana. Hänen mukaansa Suomessa ei ollut mitään juutalaiskysymystä ja tähän oli Himmlerin tyytyminen.
-Tullessamme perille Luopioisiin oli kysymys ilmeisesti saatu pois päiväjärjestyksestä, sillä siihen ei kertaakaan palattu Himmlerin vierailun yhteydessä, Eino E. Suolahti kirjoittaa.
Sodanaikaisen sensuuripäällikön Kustaa Vilkunan mukaan Valpon etsivien onnistui valokuvata Himmlerin tarkoin varjellun asiakirjasalkun sisältö. Sieltä muun muassa paljastui parin tuhannen nimen lista Suomen juutalaisista.
Suomen vierailullaan Himmler tapasi Helsingissä presidentti Risto Rytin ja ulkoministeri Rolf Wittingin sekä Mikkelissä marsalkka Gustav Mannerheimin. Suomen juutalaiskysymystä ei näissä keskusteluissa tiettävästi käsitelty.
Petäyksessä Himmler ja lääkintäkenraalimajuri Eino Suolahti keskustelivat mahdollisuudesta lähettää suomalaisia invalidiupseereita ja -sotilaita saksalaisiin hoitolaitoksiin.
-Sadat invalidit tuntevat jatkosodan päiviltä tuon hoidon merkityksen. Tämä kai oli Himmlerin käynnin positiivisin aikaansaannos, Eino E. Suolahti arvioi.
Paluumatkalla Helsinkiin Heinrich Himmler kävi Hattulan Pyhän Ristin kirkossa. Vasemmalla luutnantti Eino E. Suolahti. Kuva Suomen Kuvalehdestä.
Autolla Helsinkiin
Tyrväntöläisellä maantiellä Himmler liikuttui miltei kyyneliin tavatessaan vaaleatukkaisen hämäläispojan, joka oli menettänyt sodassa isänsä tai vanhemman veljensä. Eino E. Suolahden mukaan Himmler tarjoutui ottamaan myös suomalaisia sotaorpoja Saksaan. Tämä hanke ei kuitenkaan edennyt hetken oivallusta pidemmälle.
Petäyksestä lähtö koitti 5. elokuuta. Junkers 52 odotti matkustajia Parolan kentällä. Viime hetkellä Himmler muutti mielensä. Hän halusikin matkustaa autolla Helsinkiin.
-Hämeenlinnassa tällaista tapausta varten oli varattu suuri henkilöauto, joka tilattiin meitä hakemaan ja sillä ajoimme sitten Turengin ja Hyvinkään kautta Helsinkiin, Suolahti kirjoittaa. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Hattulan Pyhän Ristin kirkko.
Hämeen Sanomissa ei riviäkään
Himmlerin vierailu Suomeen 29. heinäkuuta - 6. elokuuta oli epävirallinen. Eino E. Suolahden mukaan sitä verhosi syvä salaperäisyys, vaikka SS-valtakunnanjohtaja esiintyikin Helsingin katukuvassa yllättävän avoimesti. Esimerkiksi Hämeen Sanomat ei kirjoittanut vierailusta riviäkään.
Suolahti tapasi Felix Kerstenin sodan jälkeen Tukholmassa, jossa tämä kertoi, ettei Himmlerillä ollut Suomen vierailun jälkeen ainoatakaan lepo- tai lomapäivää.
Suolahtien huvilalla Petäyksessä vieraili muitakin aikansa kuuluisuuksia, muun muassa Gustav Mannerheim kahdesti. Suolahdet myivät Petäyksen 1950-luvulla silloiselle Liikeliitolle, joka rakennutti huvilan paikalle loma- ja kurssikeskus Petäyksen.