Aurinko laskee Meripihkamereen

Palanga Jorma Virtanen 15.7.2006

Palangan laiturille tullaan ihailemaan upeaa näytelmää, kun aurinko laskee Itämereen.

Palangan laiturille tullaan ihailemaan upeaa näytelmää, kun aurinko laskee Itämereen.

Tuhannet ihmiset kokoontuvat kesäiltaisin Palangan 470 metriä pitkälle laiturille ihailemaan huikaisevaa näytelmää, kun punaiseksi muuttunut aurinko laskee länteen aavana avautuvaan Itämereen, Meripihkamereen.

Samanlainen rituaali on toistunut 18 000 asukkaan Liettuan kesäpääkaupungissa vuodesta 1892, jolloin ensimmäinen kreivi Feliksas Tiskeviciuksen aloitteesta rakennettu laituri valmistui.

Laituri ylittää Palangan kuuluisan hiekkarannan, joka on 18 kilometriä pitkä ja paikoin 300 metriä leveä. Nykyinen laituri valmistui vuonna 1998. Edellinen laituri oli viisi vuotta aiemmin vaurioitunut pahoin myrskyssä.

Laiturille johtaa J. Basanaviciaus -niminen kävelykatu, joka on iltaisin Palangan huvielämän keskus. Kävelykadun varrella on lukuisia ravintoloita, kahviloita ja baareja, joiden terasseilla asiakkaita viihdyttävät Liettuan huippuluokan artistit.

Palangassa on tarjontaa koko perheelle: vesiliukumäkiä, autoratoja, hevoskyytejä, polkupyörien, rullaluistimien ja muiden härveleiden vuokrausta. Lämpimänä kesäiltana vain puuttuvat palmut kertovat, ettei ollakaan Välimerellä vaan Liettuan meripihkarannikolla.

Palanga oli neuvostoeliitin lomaparatiisi, jossa viihtyi muun muassa entisen Neuvostoliiton pitkäaikainen presidentti ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Leonid Brezhnev. Entiset sanatoriot ja lepokodit on peruskorjattu nykyajan vaatimuksia vastaaviksi kylpylähotelleiksi. Myös paljon uusia hotelleja on rakennettu.

J. Basanaviciaus -kävelykatu on iltaisin Palangan huvielämän keskus.

J. Basanaviciaus -kävelykatu on iltaisin Palangan huvielämän keskus.

Meripihkan syntysijoilla

Palangan pakollisia nähtävyyksiä ovat kreivi Feliksas Tiskeviciuksen rakennuttama, vuonna 1897 valmistunut palatsi, jossa sijaitsee Palangan meripihka-museo. Sen kokoelmissa on yli 4 500 meripihkasta tehtyä esinettä.

Meripihka on miljoonia vuosia sitten kasvaneiden havupuiden kivettynyttä pihkaa, joka on kerrostunut meren pohjaan. Sitä löytyy runsaasti Latvian, Liettuan sekä entisen Itä-Preussin rannikolta. Muinaisille rannikon asukkaille meripihka oli kultaakin arvokkaampi vaihdon väline.

Palatsi sijaitsee keskellä kasvitieteellistä puutarhaa, jonne on istutettu yli 500 puuta ja pensasta eri puolilta Eurooppaa. Kuuluisan ranskalaisen maisema-arkkitehdin Edouard Andrén suunnitteleman puiston laajuus on noin 86 hehtaaria. Puistossa on seitsemän patsasta, joista näyttävin on palatsin edustalla sijaitseva Kristus-patsas.

Palangan keskustassa Vytauto-nimisen pääkadun varrella sijaitsee Pyhälle Marialle omistettu kirkko, jonka torni kohoaa 76 metrin korkeuteen. Vuosina 1897-1906 uusgoottilaiseen tyyliin rakennetussa kirkossa saa väkevän kuvan siitä, mitä katolinen usko nykyliettualaisille merkitsee.

Palangan eteläisin kylä on nimeltään Nemirseta. Saksalaisille se on Nimmersatt, joka oli Preussin herttuakunnan ja kuningaskunnan ja sittemmin Saksan keisarikunnan pohjoisin paikkakunta 498 vuotta (1422-1920). Ennen ensimmäistä maailmansotaa Saksan koululaiset oppivat tuntemaan Nimmersattin, wo das Reich sein Ende hat.

Päivisin lomailijat kansoittavat Palangan hiekkarannan.

Päivisin lomailijat kansoittavat Palangan hiekkarannan.

Kiistelty terminaali

Latvian rajalla lähellä sijaitsee noin 2 000 asukkaan Sventoji, joka vuonna 1973 liitettiin Palangaan. Sen satama tuhoutui Suuressa Pohjansodassa vuonna 1701 eikä sitä rakennuttu enää uudelleen. Sventojin lähellä sijaitsee kiistanalainen, vuonna 1999 valmistunut Butingen öljyterminaali, josta on jo päässyt öljyä mereen. Toistaiseksi Palangan ja Sventojin rannat ovat säilyneet puhtaina.

Palanga ja Sventoji olivat latvialaisten joukkojen miehittämiä ensimmäisen maailmasodan jälkeen. Liettuan valta palautui lopullisesti 21. maaliskuuta 1921.

Palangassa on kansainvälinen lentokenttä. Palangasta 25 kilometriä etelään sijaitsee Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki Klaipeda, saksalaisten Memel. Klaipedaan pääsee autolautalla Saksan Kielistä ja Sassnitzista sekä Ruotsin Karlshamnista. Klaipedasta on kymmenen minuutin lauttamatka Kuurin kynnäkselle, joka on Itämeren vaikuttavimpia luonnonihmeitä.

Palangasta noin 50 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Latvian jääkärikaupunki Liepaja.

http://www.liettua.fi/

Lisää kuvia Palangasta