Salpalinjalta jääkäreille tuotu muistokivi Riianlahden rannalla.
Kun Latvian Jurmalasta ajetaan maantietä 128 luoteeseen kohti Talsia, Enguren kunnan Klapkalnciemsin kylän lähellä on tienviitta, jossa on ruskealla pohjalla valkoinen teksti: Somu jegeru kauju vieta 1916.gada. Viitassa on historiallisesta muistomerkistä kertova sinivalkoinen kyltti.
Viitta ohjaa polulle, joka vie parinsadan metrin päähän rantavallille. Sieltä avautuu hieno näköala valkoisen hiekan reunustamalle Riianlahdelle. Polun päässä on Salpalinjalta tuotu muistokivi, jossa latviaksi ja suomeksi on teksti: Suomen jääkärit taistelivat 1. maailmasodan aikana tällä itärintaman pohjoisimmalla osalla elokuusta joulukuuhun 1916. Tekstien alla on Ellinor Ivalon suunnittelema jääkärikunniamerkki. Muistokiven pystytti Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys 12. syyskuuta 1997.
Riianlahden taisteluissa kuoli kuusi jääkäriä: Frans Heinonen, Viktor Kamis, Emil Kantola, Einar Myntti, Konrad Pehrsson ja Torsten Odén. Heistä Odén joutui venäläisten vangiksi ja kuoli sotilassairaalassa, muut on haudattu Klapkalnciemsin pienelle sotilashautausmaalle, joka sijaitsee Jurmalan suunnasta tultaessa tien vasemmalla puolella.
Hautausmaalla on vuonna 1939 paljastettu muistokivi, jossa on rautaristi. Sen alla teksti kertoo saksaksi, että kyseessä on Lazupin saksalainen sotilashautausmaa ja että siellä lepää viisi suomalaista vapaaehtoista ja yhdeksän saksalaista sotilasta. Alinna on teksti: He kaikki kaatuivat täyttäessään uskollisesti velvollisuutensa isänmaataan kohtaan. Kunnia heidän muistolleen.
Viiden suomalaisen jääkärin hautaristit ovat muistopaaden takana. Vöyriläisen Viktor Kamisin hautakivi on uusi, muut ovat ajan patinoimia. Hautakivissä ovat nimet Franz Heinonen, Eimar Myntli ja Konrad Berson.
Muistomerkki palasi takaisin
Hautausmaalla on valkoisten pylväiden ja ankkurikettinkien reunustama muistomerkki, jossa on viiden Klapkalnciemsiin haudatun jääkärin nimet. Teksti kertoo sekä latviaksi että suomeksi: Suomen vapauden puolesta olemme täällä kaatuneet. Nimien alla on teksti: Parempi hauta vieraassa kuin orjuus omassa maassa. Muistopaaden päällä on jääkärikunniamerkki.
Vain kummulle vievät portaat ovat jäljellä kuvanveistäjä, jääkärikapteeni Lauri Leppäsen tekemästä alkuperäisestä muistomerkistä, joka paljastettiin 6. syyskuuta 1929. Latvian neuvostomiehityksen ajalla vuonna 1953 muistomerkki tuhottiin ja sen jalusta siirrettiin läheisen Tukumsiin Leninin patsaan jalustaksi.
Taivassalon graniitista valmistetun muistomerkin uudelleen paljastamistilaisuudessa 28. toukokuuta 2004 juhlapuheen piti puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund.
Uudelleen pystytetty jääkärimuistomerkki Jurmalan lähellä Klapkalnciemsissä.
Tulikaste Misajoella
Toukokuussa 1916 Saksassa sotilaskoulutuksessa olleista suomalaisista vapaaehtoisista muodostettiin Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27, joka sai tulikasteensa Riian eteläpuolella Misajoen (saksaksi Misse) rintamalla. Pataljoonan 1 457 miehestä suomalaisia oli 1 254.
Venäläisten tulituksessa 13. kesäkuuta jääkäri Alfred Hyytinen haavoittui ja kuoli matkalla sidontapaikalle. Hänet on haudattu Olainen kunnan metsittyneelle Galinin (Galling) sotilashautausmaalle yhdessä Mats Krongvistin ja Ilmari Pahkajärven kanssa. Neljäs Misajoen rintamalla kaatunut jääkäri Matti Nykänen haudattiin läheiselle saksalaiselle sotilashautausmaalle.
Galinin hautausmaa säästyi neuvostomiehittäjän hävitykseltä. Bitite-nimisestä kylästä sinne johtaa pieni polku. Ensin näkyy saksalaisten ja siitä noin 50 metrin päässä suomalaisten pystyttämä muistokivi.
Saksalaisen muistokivessä mainitaan, että hautausmaalle on hauduttu 18 saksalaista, 3 suomalaista ja 9 venäläistä sotilasta. Sen edessä on neljä laattaa, joista yhdessä ovat nimet A. Hyytinen, M. Kroncuist ja I. Pokkajaiwi.
Viipurin suojeluskunnan vuonna 1925 pystyttämä muistokivi Galinin metsittyneellä sotilashautausmaalla.
Viipurin suojeluskunnan pystyttämä suomalainen muistokivi paljastettiin 4. lokakuuta 1925. Sen suunnitteli Viipurin suojeluskunnan silloinen piiripäällikkö, taiteilija Aarno Karimo. Muistomerkissä on vapaudenristi, kolmen kaatuneen nimet ja kuolinajat sekä suomeksi ja latviaksi teksti: Tässä lepäävät isänmaan itsenäisyyden puolesta kaatuneet suomalaiset jääkärit.
Bititeen pääsee, kun poiketaan Riiasta Jelgavaan johtavalta E77-tieltä Olainen jälkeen vasemmalle. Codeen johtava tie ylittää vaatimattoman Misajoen. Noin neljän kilometrin päässä käännytään vasemmalle risteyksestä, jossa ei ole tienviittaa. Risteyksestä Bititeen on matkaa nelisen kilometriä.
Kylän pääraitilla on karttataulu, jonka jälkeen käännytään jälleen vasemmalle. Kielivaikeuksista huolimatta Bititen asukkaat tuntuvat tietävän, mitä tänne asti tulleet vieraat ovat tulleet hakemaan.
Liepajasta Vaasaan
Joulukuussa 1916 Jääkäripataljoona 27 lähetettiin reserviin ja erikoiskoulutukseen Itämeren rannalle Liepajaan (Libau). Sieltä hiihtotaitoinen pataljoona hälytettiin vielä pariksi viikoksi tammikuussa 1917 torjumaan venäläisten hyökkäystä Jelgavan (Mitau) suunnalla Lielupejoella (Aajoki).
Suomen jääkäreistä itärintaman taisteluissa kaatui 11 ja haavoittui 49.
Suomen vapaussodan alettua 28. tammikuuta Liepajaan kiirehtinyt everstiluutnantti Wilhelm Thesleff nimitti 11. helmikuuta Suomen hallituksen edustajana Suomen armeijan upseereiksi 403 ja aliupseereiksi 727 jääkäriä.
Jääkäripataljoona 27 lakkautettiin 13. helmikuuta. Samana päivänä Liepajan Trinitatis- eli Pyhän kolminaisuuden kirkossa vihittiin jääkärilippu ja 950 jääkäriä vannoi sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle.
Kirkon seinälle paljastettiin 13. syyskuuta 1977 Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen hankkima muistolaatta, jossa jääkärikunniamerkin alla on latviaksi, suomeksi ja ruotsiksi teksti: Suomalaiset jääkärit vannoivat täällä 13. helmikuuta 1918 uskollisuutta Suomen lailliselle hallitukselle lippunsa vihkimistilaisuudessa ennen lähtöään maansa vapaustaisteluun.
Jääkärien pääjoukko saapui yhdellä matkustaja-aluksella ja kolmella rahtilaivalla Vaasaan 25. helmikuuta 1918. Tuolloin oli kulunut tasan kolme vuotta siitä, kun ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset saapuivat partiokurssiksi naamioituun sotilaskoulutukseen Hampurin pohjoispuolella sijainneelle Lockstedtin sotilasleirille, nykyiseen Hohenlockstedtiin.
Latviassa kunnioitetaan suomalaisten jääkärien muistoa. Viitta ohjaa Riianlahden Salpalinjalta tuodulle muistokivelle.
Saksan
itärintamalla kaatuneet jääkärit:
Alfred Hyytinen 13.6.1916
Max Kronqvist 25.6.1916
Matti Nykänen 26.6.1916
Heikki Kinnunen 25.7.1916
Ilmari Pahkajärvi 15.8.1916
Frans Heinonen 15.9.1916
Einar Myntti 20.9.1916
Emil Kantola 20.9.1916
Viktor Kamis 15.11.1916
Torsten Odén 27.11.1916
Konrad Pehrsson 1.12.1916
Jaakko Mikkonen 7.1.1917
Matti Fält 13.7.1917