Torkkeli Knuutinpojan perustama linna on suomalaisen Viipurin tunnetuin rakennus.
Viipurissa kävijä ei voi olla näkemättä, miten suomalainen kaupunki se edelleenkin on.
-Viipurin keskustan yleisilme linnan ja Patterimäen välillä on paljolti suomalainen. Venäläisten rakentamia taloja tällä alueella on vähän, mutta niiden määrä lisääntyy koko ajan. Patterimäen itäpuolisella alueella, joka lähes täysin tuhoutui talvisodan aikana, vanhoja suomalaistaloja on enää alle kymmenen, rakennusarkkitehti Juha Lankinen sanoo.
Viipurissa syntynyt Lankinen tunnetaan Lappeenrannan Etelä-Karjalan museossa olevan Viipurin pienoismallin suunnittelijana. Siinä karjalaisten kaupunki esittäytyy sellaisena kuin se oli 2. syyskuuta 1939 kello 10.30.
Lankinen tuntee Viipurinsa talo talolta. Yli 4 000 rakennuksen pienoismalli perustuu paljolti Juha Lankisen isän, arkkitehti Jalmari Lankisen ottamaan noin 3 000 valokuva kokoelmaan.
Jalmari Lankisen kotikaupunkiinsa suunnittelemista rakennuksista pystyssä on vielä yli 20, muun muassa entinen Maalaiskunnan talo Punaisenlähteen torin eli nykyisen Punaisen torin laidalla.
-Viipurin keskustakin oli talvisodan aikana tuhoutumassa. Onneksi Neuvostoliiton lentopommit olivat sen verran huonotehoisia, että suurimmilta tuhoilta vältyttiin, Juha Lankinen selvittää.
Pyöreä torni on Viipurin tunnetuin ravintola.
Polkka soi taukoamatta
Jatkosodan alettua neuvostoliittolaiset räjäyttivät Viipurin rautatieaseman. Vuonna 1913 valmistunut rakennus oli arkkitehti Eliel Saarisen käsiala ja se muistutti paljon Helsingin nykyistä rautatieasemaa.
Viipurissa toimi suomalaisten lähestyessä elokuussa 1941 tuhoojapartioita. Juha Lankisen mukaan suuri määrä rakennuksia tuhoutui, rautatieaseman lisäksi muun muassa kaupungintalo ja teatteri.
-Karjalankadulla sijainnut Valtion lennätinkeskus, jossa oli myös Yleisradion studio, romahti totaalisesti. Radiomiinat tuhosivat puolet Viipurin puhelinlaitoksen talosta. Samoin SOK:n myllystä suuri osa romahti alas. Tämän jälkeen radiossa alkoi soida tauotta Säkkijärven polkka, jolla radiomiinat saatiin eliminoitua.
Mutta tuhosivat suomalaisetkin Viipuria. Talvisodan viimeisenä päivänä Viipurin entinen raatihuone Torkkeli Knuutinpojan torin laidalla sytytettiin palamaan. Rakennus, jossa sijaitsi Viipurin historiallinen museo, on korjattu asuinrakennukseksi.
Viipurin suomalainen keskusta rapistuu kovaa vauhtia.
Arkistot Hämeenlinnaan
Suomalaiset valloittivat Viipurin takaisin 29. elokuuta 1941. Tuolloin todettiin, että Viipurin 6 287 rakennuksesta vain 510 oli täysin ehjiä. Tuhoutuneita tai korjauskelvottomia rakennuksia oli 3 807.
Viipurin arvokkaimmat rakennukset tuomiokirkkoa lukuunottamatta kuitenkin säästyivät. Näiden joukossa olivat linna, Vanhan tuomiokirkon kellotorni, Pyöreä torni, PYP:n ja Suomen Pankin rakennukset, Pietari-Paavalin kirkko, kreikkalaiskatolinen kirkko sekä maakunta-arkisto, josta arkistot vietiin talvisodan sytyttyä turvaan Hämeenlinnaan.
Viipurin suomalainen keskusta on vähitellen tuhoutumassa.
-Monta rakennusta on jo äärirajoilla, voidaanko niitä enää lainkaan kunnostaa. Viipurin kaupungilla ei ole rahaa rakennusten peruskorjaukseen, Lankinen sanoo.
Torkkeli Knuutinpoika palasi vuonna 1993 takaisin Viipuriin.
Enemmistö aina suomalaisia
Viipurin perusti vuonna 1293 Ruotsin marski Tyrgils Knutsson eli Torkkeli Knuutinpoika, jonka patsas palautettiin vuonna 1993 hänen nimeään kantaneelle torille. Kymmenen vuotta myöhemmin Viipurin linnassa järjestettiin ruotsalaista Viipuria esitellyt näyttely. Juha Lankisen mielestä Viipuri on kuitenkin aina ollut pääosin suomalainen kaupunki.
-Samalla logiikalla voidaan väittää, että myös Turku, Vaasa ja Helsinki samoin kuin monet muut ruotsalaisten perustamat Suomen kaupungit olisivat ruotsalaisia kaupunkeja. Viipurilaisten enemmistö on aina ollut suomalaisia. Myös Viipurin ruotsalaiset olivat suomenruotsalaisten tapaan suomalaisia. Samoin monilla Viipurin saksalaisilla oli suomalaiset juuret.
Venäläiset valloittivat Viipurin Suuren pohjansodan aikana vuonna 1710. Viipurin maistraatin hallintokieleksi jäi kuitenkin saksa ja Viipurin lääniin voimaan jäi myös Ruotsin perustuslaki.
Viipurin lääni oli osa Vanhaa Suomea, joka vuonna 1812 liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan. Suomalaisten asuttama Viipuri lakkasi olemasta talvisodan jälkeen maaliskuussa 1940 ja lopullisesti jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944.
Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto on surkeassa kunnossa.
Toiseksi suurin
Viipuri oli vuonna 1939 Suomen toiseksi suurin kaupunki, jossa oli noin 86 000 asukasta. Viipuri oli vilkas koulu-, kulttuuri-, urheilu- ja kauppakaupunki. Sen satamien kautta kulki huomattava osa Suomen ulkomaankaupasta.
Suomen itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä Viipuri komistui monilla arvorakennuksilla. Vuonna 1930 valmistui Viipurin taidemuseo ja taidekoulu sekä vuonna 1935 Alvan Aalton suunittelema kirjasto Torkkeli Knuutinpojan puistoon eli nykyiseen Leninin puistoon.
Juha Lankisen mukaan Viipurissa oli myös komeita asuinkerrostaloja, joihin asukkaat eivät milloinkaan ehtineet muuttaa, kun talvisota alkoi.
Talvisodassa Neuvostoliiton joukot eivät onnistuneet valloittamaan Viipuria.
-Vuonna 1940 Neuvostoliitto sai sotasaalina kukoistavan kaupungin, Lankinen sanoo.