Ilmari Susiluoto on todennut keskustelun Karjalan palauttamisesta olevan viimeinen suomettumisen linnake.
Venäjän kannalta Karjala-kysymys on osa isompaa kolmen kovan K:n kokonaisuutta, joita ovat Kuriilit, Kaliningrad ja Karjala, ulkoministeriön erikoisasiantuntija, tohtori Ilmari Susiluoto muistutti Suomen Journalistiliiton Karjala-seminaarissa Viipurissa.
Susiluodon mukaan Neuvostoliiton toisen maailmasodan päättyessä Japanilta valloittamasta neljän Kuriilien saaren ja entisen Itä-Preussin eli nykyisen Kaliningradin alueen tilanteesta keskustellaan Venäjällä aktiivisesti, mutta Karjala ei ole ollut esillä.
Kuriilien suhteen Venäjä ja Japani ovat päässeet periaatteelliseen yksimielisyyteen 2+2 -etenemistavasta. Kun rauhansopimus Japanin ja Neuvostoliiton seuraajavaltion Venäjän kanssa solmitaan, kaksi Kuriilien saarta palautetaan Japanille sopimuksen allekirjoittamishetkellä ja kaksi muuta saarta myöhemmin sovittavana ajankohtana.
Kaliningradin alueella asuu noin 900 000 venäläistä, jotka Susiluodon mukaan elävät paljolti kaikenlaisella hämäräbisneksellä, kuten salakuljetuksella. Alueella on vahva sotilastukikohta, ja amerikkalaiset kertoivat jokin aika sitten, että siellä olisi myös ydinaseita.
-Kaliningradin alue on joutumassa entistä vaikeampaan tilanteeseen, kun sen naapurimaat Puola ja Liettua liittyvät EU:hun. Puola on jo Nato-maa ja Liettua sitä ehkä hyvinkin pian. Kun Puola ja Liettua liittyvät Schengenin sopimukseen, merkitsee se loppua nykymenolle. Venäläisten kannalta keskeinen ongelma on liikenteen turvaaminen niin, ettei alue joudu mottiin, Susiluoto sanoo.
Susiluoto pitää Venäjällä Kaliningradin alueen tulevaisuudesta käytävän keskustelun seuraamista siinä mielessä opettavaisena, että samat argumentit on melkein suoraan siirrettävissä Karjala-keskusteluun.
-Äärilaitaa edustaa Venäjän armeija, jonka mukaan Kaliningradissa ollaan ja täällä pysytään. Kaliningrad muodostaa yhdessä Leningradin sotilaspiirin pohjoisen laivaston kanssa Venäjän läntisen puolustuslinjan, mistä ei tulla tinkimään.
-Toisaalta Venäjällä on myös kansallispatriootteja, jotka valmiit myymään Kaliningradin alueen Saksalle.
-Kolmas strategia perustuu siihen, että Venäjä ja EU kehittävät yhdessä aluetta. Tätä näkökohtaa on painottanut muun muassa presidentti Vladimir Putin, Susiluoto sanoo.
Pyöreä torni on linnan ohella Viipurin tunnetuimpia rakenuksia.
Ahtisaari avasi keskustelun
Karjalaa ei Susiluodon mukaan otettu esille Neuvostoliiton hajoamisvuonna 1991, koska tuolloin Suomen ulkopolitiikan peruskysymys oli kääntyminen länteen. EU:n yksi sisäänpääsyvaatimus vuonna 1995 puolestaan oli, ettei ehdokasmaalla saanut ollut aluevaatimuksia.
Susiluoto muistuttaa presidentti Martti Ahtisaaren avanneen keskustelun Karjalan palauttamisesta venäläiselle Itogi-lehdelle syksyllä 1997 antamassaan haastattelussa. Siinä Ahtisaari totesi, että hän on valmis keskustelemaan venäläisten johtajien kanssa Karjalan palauttamisesta, jos he niin haluavat ja että mihinkään ei päästä siitä, että Karjalan kannaksen valtaus oli ja on suomalaisille suuri epäoikeudenmukaisuus.
Itogi julkaisi Ahtisaaren haastattelun hänen marraskuussa 1977 tapahtuneen Moskovan-vierailun edellä. Vierailun aikana presidentti Boris Jeltsin vaati, että suomalaiset toimittajat lopettaisivat kirjoittelun Karjalan palauttamisesta. Ahtisaari vastasi olevansa viimeinen suomalainen kieltämään Karjala-keskustelun.
Karjalan palauttamisvaatimuksia hedelmällisempänä etenemistienä Susiluoto piti Viipurissa sitä, miten rajan taakse jäänyttä entistä Suomea voitaisiin kehittää.
-Karjala-mielenosoituksen Helsingissä viime vuonna nähnyt Putin totesi, että näihin asioihin voidaan palata yhteistyön ja integraation kautta.
Avoimuus jatkuu
Susiluoto arvelee, että Venäjä on valmis tinkimään nykyisistä periaatteistaan, kunhan oikein isoista rahoista on kysymys.
Hän myös uskoo, että Venäjä tulee jatkamaan nykyisellä avoimuuden linjalla.
-Venäjän kääntyminen lännen linjoille oli hämmästyttävä muutos. Ennen syyskuun 11. päivän terroristihyökkäystä Yhdysvaltoihin Venäjä seurusteli lähinnä roistovaltioiksi luokiteltujen valtioiden, kuten Pohjois-Korean kanssa.
Venäläisessä keskustelussa Suomen raja on malliraja. Susiluodon mukaan se on kova raja verrattuna esimerkiksi Baltian maiden rajoihin, joita Venäjällä luonnehditaan pehmeiksi.
-Venäjä on ryhtynyt siirtämään rajavartiojoukkojaan etelän suuntaan. Suomen kannalta tämä on huono asia.Moskovassa ja Pietarissa on paljon kolmansien maiden kansalaisia,joita avoimet rajat houkuttelevat. Venäläiset eivät sen sijaan lähde mielellään omasta maastaan.