Karjala-seminaarissa vaadittiin Stalinin rikosten korjaamista.
Karjalan liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen (kesk.) sanoo Karjalan palautuksen olevan liiton lopullinen tavoite.
-Unelman toteutuminen ja maailmansodan jälkeisen vääryyden korjaaminen on edelleenkin syvänä pohjavireenä kaikessa toiminnassamme. Jokainen tilaisuus palvelee samaa asiaa eli karjalaisen tietoisuuden lisäämistä Suomessa, Laukkanen muistutti Karjalan liiton järjestämässä Karjalan kysymys -seminaarissa Helsingissä.
Laukkasen mukaan Karjalan liiton tehtävänä on pitää Karjalan kysymystä esillä niin kotimaassa kuin ulkomailla.
-Lopullinen valta ja vastuu tässä asiassa on kuitenkin maan ulkopoliittisella johdolla, jonka tontille kansalaisjärjestönä varomme visusti menemästä.
-Tiedossamme ei ole mitään sellaista virallista kannanottoa, että Venäjän johto olisi valmis harkitsemaan rajakysymystä uudelleen. Kun Kuriilien kysymyksessä ei ole liikahdettu, tuskin on mahdollisuutta odottaa liikahdusta myöskään Karjalan kysymyksessä.
Laukkanen pitää tärkeänä, ettei kansalaiskeskustelussa luoda vääränlaista toiveikkuutta siitä, että rajansiirtokysymys olisi läpihuutojuttu.
-Venäjä on ilmoittanut, ettei sillä ole valmiutta tehdä sellaisia geopoliittisia myönnytyksiä, jollaisia tapahtui Neuvostoliiton hajotessa. Karjalan palauttaminen ei ole yksinomaan Suomen ja Venäjän välinen asia, vaan mitä suurimmassa määrin kansainvälisen yhteisön asia.
Karjalaa kehitettävä
Laukkanen vaatii hallitukselta Karjala-ohjelmaa.
-Yksisuuntaisesta apupolitiikasta on päästävä eroon. Sen sijaan että Karjala edelleen kurjistuisi, Suomen intressissä on taloudellisesti ja sosiaalisesti vahva sekä poliittisesti vakaa Karjala.
Laukkanen sanoo Karjalan liiton olleen aktiivinen raja- ja tullimuodollisuuksien ratkomisessa, kotiseutumatkailun edistämisessä, suomalaisten turvallisuuden takaamisessa, maanvuokrausasioissa, ulkosaarten vuokrauksessa, hautausmaiden ja muistomerkkien suojelussa sekä kirkkojen kunnostamisessa.
-Viipuri-keskus on hyvä esimerkki toiminnasta, millä on pyritty lisäämään venäläisenväestön ymmärtämystä Karjalan suomalaista historiaa kohtaan.
-Kaikkinainen suomalainen läsnäolo Karjalassa edesauttaa suotuisan poliittisen ilmapiirin luomista kaikelle Karjalan kysymyksen tiimoilta tehtävälle työlle.
Karjalan liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen (vas.) ja professori Heikki Reenpää seminaarin tauolla.
Järjestöistä ei veturiksi
Laukkanen ei näe perusristiriitaa Karjalan liiton sekä äänekkäämmin Karjalan palautusta vaatineiden palautusjärjestöjen, kuten Pro Karelian, Tarton Rauhan ja Aluepalautuksen välillä.
-Karjala-kysymyksestä pitää puhua ja suomalaisten on tehtävä tiliä menneisyydestään. Nykyisessä kansalaisyhteiskunnassa ei saa olla sellaisia tabuja, joista ei voida keskustella. On valitettavaa, ettei Karjalan kysymys ole noussut vakavasti otettavien asioiden joukkoon suomalaisissa tiedotusvälineissä. Tämä on merkittävä puute kansalaiskeskustelussa.
Professori Heikki Reenpää muistutti palautusjärjestöjen pyrkineen siihen, että myös Karjalan liitto ottaisi Karjalan palauttamisen päämääräkseen.
-Järjestöjen tehtävänä on esittää Karjalan palauttamiseen liittyviä tosiasioista sekä vaikuttaa valtiovaltaan sekä yleiseen mielipiteeseen, mutta asian veturiksi niistä ei ole. Voimia ei ole syytä haaskata keskinäiseen riitelyyn asiassa, josta kaikki ovat periaatteessa yksimielisiä.
Karjalan liitto perustettiin vuonna 1940 siirtokarjalaisten etujärjestöksi. Nykyisin liitossa on 60 000 jäsentä.