Osastopäällikkö Harri Helenius kertoi Suomen valinnoista Neuvostoliiton hajottua.
Kun Neuvostoliitto vuoden 1991 lopussa romahti, Suomi neuvotteli Venäjän kanssa kolme sopimusta: YYA-sopimuksen korvanneen poliittisen sopimuksen, kauppasopimuksen sekä lähialuesopimuksen.
Karjalan liiton järjestämässä Karjalan kysymys -seminaarissa Helsingissä alustaneen ulkoasiainministeriön osastopäällikön Harry Heleniuksen mukaan poliittista sopimusta solmittaessa käytiin läpi myös rajakysymys.
-Tuolloin sovittiin, ettei siihen puututa. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt automaattisesti sitä, että Suomi olisi hyväksynyt ne periaatteet, joilla rajat on piirretty eikä myöskään sitä, että kansalaisjärjestöjen toimintaa olisi pyritty hillitsemään tai ohjaamaan.
-Rajoista voidaan toki keskustella silloin, kun molemmat osapuolet ovat asiasta samaa mieltä ja kun tilanne on se, että niistä myös halutaan keskustella.
Poliittiseen sopimukseen kirjattiin YK:n ja Pariisin peruskirjan periaatteet. Poliittiset suhteet saatettiin vastaamaan muuttunutta eurooppalaista kehitystä.
Suomen ja Venäjän suhteet Helenius arvioi paremmiksi kuin milloinkaan vuoden 1917 jälkeen.
-Meillä on naapuri, jonka kanssa taloudellinen yhteistyö ja kauppa kehittyvät. Venäjällä on vakaat olot, poliittinen järjestelmä on vakiinnutettu, on palattu keskitettyyn järjestelmään ja talouden kehitys kohti markkinataloutta jatkuu. Myllerryksen kausi on ohi.
Venäjän toimivin raja
Suomen ja Venäjän välejä hiertävinä ongelmina Helenius näkee rajanylitykset, rekkajonot ja ympäristökysymykset.
-Ongelmista huolimatta Suomen vastainen raja on Venäjän paras ja toimivin raja. Uusia rajanylityspaikkoja on avattu. Nykyisin kirjataan kuusi miljoonaa rajanylitystä.
-Suurin osa Venäjän ja EU:n kaupasta kulkee pohjoista reittiä. Venäjän tuonnin arvosta noin 37 prosenttia tulee Suomen kautta.
Helenius arvioi kehitysnäkymät hyviksi Suomen lähialueilla. Raja-alueet ovat muuttuneet Moskovan näkökulmasta riskialueista investointialueiksi.
-Venäjä rakentaa uusia satamia Suomenlahden pohjukkaan. Tämä kehitys luo työpaikkoja ja varallisuutta Pietarin ympäristöön sekä Karjalan kannakselle. Myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää, että Venäjän ja EU:n kauppa kasvaa. Venäjä tulee myös vaatimaan EU:lta entistä tasavertaisempaa kohtelua.
Hiski Haukkala (vas.) Karjala-seminaarin lehdistötilaisuudessa. Mukana oli myös moskovalaisen politiikan tutkimuskeskuksen johtaja Andrei Fjodorov.
Karjala syrjässä
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Hiski Haukkalan mukaan Karjalan tasavalta on jäänyt EU:n pohjoisen ulottuvuuden painopisteiden ulkopuolelle.
-Ympäristö- ja turvallisuusasioihin keskittynyt pohjoinen ulottuvuus on kohdentanut huomionsa Kuolan niemimaan ja Leningradin alueen vanhoihin ydinreaktoreihin sekä Pietarin jätevesipäästöjen hoitamiseen. Jatkossa myös Suomenlahden öljykuljetusten meriturvallisuuden parantaminen vie huomiota pois Karjalan tasavallan ongelmista.
-Yhteistyön kehittäminen Karjalan tasavallan kanssa on kärsinyt myös laajemmista EU:n ja Venäjän välisistä ongelmista. Venäjä ei ole ollut tyytyväinen EU:n ympäristöpainotuksiin, vaan on toivonut panostuksia perusinfrastruktuurin ja teollisuuden rakentamiseen. Tämä ei kuitenkaan ole EU:n intresseissä.
Haukkala näkee pohjoisen ulottuvuuden yhteyteen kehitettävän sosiaali- ja terveysalan kumppanuusohjelman olevan Karjalan tasavallan paras mahdollisuus päästä osaksi EU-politiikan mukanaan tuomista hyödyistä.
-Karjalan tasavallan aseman parantamiseen ei ole olemassa helppoja ratkaisuja. Jatkossakaan rahaa ei taivaalta sada, eivätkä Venäjän intressit vielä pitkään aikaan painotu alueella Suomen ja EU:n toivomalla tavalla.