Markkinointijohtaja Risto Peltola ja kapteeni Stefan Karell M/s Isabellan komentosillan ulkoilmatasanteella.
Viking Linen markkinointijohtaja Risto Peltola uskoo Baltian maiden ja kuuden muun EU-maan liittymisen vapaan liikkumisen mahdollistavaan Schengenin sopimukseen ensi vuodenvaihteessa johtavan tukevaan kasvuun pohjoisen Itämeren laivaliikenteessä.
- Via Baltican merkitys kasvaa, kun passeja ja autojen rekisteriotteita ei enää kysellä EU-maiden rajoilla. Autoistuminen Baltian maissa ja Venäjällä jatkuu, mikä lisää autojen määrää myös laivoilla.
Peltola näkee Baltian maiden ja Venäjän autoistumisessa yhtymäkohtia siihen, mitä tapahtui Suomessa 1960-luvulta lähtien. Autojen määrän lisääntyminen johti Suomen ja Ruotsin välisen autolauttaliikenteen räjähdysmäiseen kasvuun.
- Kun rajanylitys saadaan kuntoon, venäläiset ovat Viking Linelle entistä tärkeämpiä asiakkaita. Pietarista ei ole pitkä matka Ruotsiin ja Norjaan.
Ennusteet risteilyliikenteen loppumisesta Peltola tyrmää ennenaikaisina.
- Selvityksissä ei ole ilmennyt mitään tähän viittaavaa. Risteilyille on yhä tilausta, kun Suomessa työllisyys paranee ja palkat nousevat.
Viking Linen ruotsinlaivojen matkustajista noin 60 prosenttia tulee Suomesta.
Tukholmasta pääsee päivittäin laivalla myös Tallinnaan ja Riikaan, mutta nämä reitit eivät ole horjuttaneet Suomen-liikenteen ylivaltaa.
- Eniten laivaliikennettä rokottaa Ruotsin vahva halpalentotarjonta, Peltola sanoo.
Laivasto ehostuu
Viking Line ehostaa Turun ja Tukholman sekä Helsingin ja Tukholman välillä seilaavaa laivastoaan. Varustamo investoi melkein 20 miljoonaa euroa neljän aluksensa myymälöiden ja ravintoloiden muutostöihin. Kaikkien alusten hytit tullaan myös uudistamaan.
Mariella ja Isabella on jo laitettu kuntoon. Vuoroaan odottavat vielä Amorella ja Gabriella. Nämä alukset ovat sisaraluksia. Ne ovat valmistuneet vuosina 1985-1992.
- Kun panostamme palveluun, paikkojen on myös oltava moitteettomassa kunnossa. Mariella, Isabella, Amorella ja Gabriella ovat iästään huolimatta nykyaikaisia aluksia. Niiden palvelukonseptia on sittemmin hyödynnetty muun muassa Lappiin rakennetuissa matkailukeskuksissa, Peltola selvittää.
Kovaa työtä
Viking Line pääsi nosteeseen, kun bermudalainen Sea Containers -varustamo myi Silja Linen Tallinkille. Mutta ei virolaisvarustamollakaan mene huonosti. Tallink Siljan valkoiset alukset olivat kärjessä, kun Iltalehden lukijat laittoivat Itämeren matkustajalaivat paremmuusjärjestykseen.
- Mitään emme saa ilmaiseksi, vaan kovassa kilpailussa menestyminen vaatii jatkuvaa henkilökunnan kouluttamista ja palvelun parantamista. Kun palvelu toimii ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, paljon väliä ei ole sillä, minkä maan lippu heiluu laivan ahterissa, Peltola sanoo.
Viking Linen asiakkaista noin kymmenen prosenttia tulee muualta kuin Suomesta ja Ruotsista. Uutena tärkeänä asiakasryhmänä Peltola mainitsee kiinalaiset, joiden palveluun myös panostetaan.
- Laivoilla on kiinankieliset ruokalistat. Kun laivalle tulee kiinalaisia, heitä palvelee tarvittaessa kiinaa puhuva työntekijä. Kiinalaiset rakastavat karaokea, mutta yli puoli vuotta vanhat kappaleet ovat heille auttamattomasti liian vanhoja.
- Kiinalaiset ovat kovia kuluttamaan. Erään kerran 12 hengen kiinalaisryhmä käytti ostoksiin enemmän rahaa kuin kaksi bussilastillista sveitsiläiseläkeläisiä.
Uusia aluksia
Viking Linelle on rakenteilla pitkän tauon jälkeen kaksi uutta alusta. Viking XPRS tulee Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen ensi keväänä. Aker Yardsin Helsingin telakalla rakennettavaan alukseen mahtuu 2 500 matkustajaa, ja siinä on kaksi erillistä autokantta, joista toinen on pelkästään henkilöautoille.
Viking Linen uutuus korvaa Rosellan, joka puolestaan korvannee Ålandsfärjanin Maarianhaminan ja Kapellskärin välisessä liikenteessä siihen saakka, kun espanjalaistelakalla rakenteilla oleva Viking ADCC valmistuu vuonna 2009.
Peltola sanoo iloitsevansa uusista aluksista.
- Tämä osoittaa, että uskoa suomalaisen merenkulun tulevaisuuteen yhä löytyy, ja että alan suomalaista osaamista arvostetaan.