Venäjä on edelleenkin Itämeren suurin saastuttaja. Kuva: Jorma Virtanen
Venäjän presidentti Vladimir Putin sai poissaolevana kunnon viherpesun hiljattain järjestetyssä Itämeri-huippukokouksessa Pietarissa. Asialla olivat suomalaiset toimittajat, jotka muistelivat Putinin pääministerinä antamaa lupausta Kaliningradin jätevedenpuhdistamon rakentamisen loppuunsaattamisesta edellisessä, vuoden 2010 huippukokouksessa Helsingissä.
-Venäjän johto on nyt todella herännyt ympäristökysymyksiin. Putin on tehnyt jo paljon Itämeren puolesta, intomielinen Itämeren suojelija, Cargotecin ja Elävä Itämeri -säätiön hallitusten puheenjohtaja Ilkka Herlin hehkutti Ilta-Sanomissa.
Herlinin mukaan Putinin Helsingissä antama lupaus myös piti. Hän tiesi kertoa, että Kaliningradin laitos olisi jo valmistunut ja että se vihitään käyttöön 23. toukokuuta.
Laitos on kuitenkin kaikkea muuta kuin valmis. Sitä on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa vuodesta 1998. Kaikki nämä vuodet ja aiemmat vuodet Kaliningradin jätevedet ovat valuneet suoraan Itämereen.
Kaliningradista valuu vuosittain 300 tonnia fosforia Itämereen. Kunhan jätevedenpuhdistuslaitos joskus valmistuu, sen pitäisi puhdistaa 90 prosenttia nykyisistä fosforipäästöistä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että laitos saataisiin teknisesti valmiiksi tänä vuonna, mutta sen käyttöönotto siirtyy ensi vuodelle.
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev oli Pietarissa Putinin jäljillä luvatessaan vauhdittaa Pietarin lähellä sijaitsevan Punaporun eli Krasnyi Borin vaarallisten aineiden kaatopaikan sulkemista.
Medvedev kertoi, että laitos suljetaan nopealla aikataululla ja että hankkeen rahoitus on jo käynnistynyt. Venäläiseen tapaan hän oli käsi ojossa ottamassa vastaan rahoitustarjouksia.
Suomi on vuodesta 1991 lähtien tukenut ympäristöhankkeita Venäjällä noin 65 miljoonalla eurolla.
STT:n toimittaja arvioi Pietarissa, että Suomi ja Venäjä ovat tähän mennessä parhaiten onnistuneet Itämeren kunnon parantamiseksi annettujen sitoumusten toteuttamisessa.
Helsingin huippukokouksessa annetut suuren ja pienen mittaluokan sitoumukset ovat kuitenkin eri asia kuin konkreettiset teot Itämeren hyväksi.
Pietarin huippukokouksessa olivat mukana Suomen, Baltian maiden, Norjan ja Venäjän pääministerit. Puola, Saksa, Ruotsi ja Tanska tyytyivät lähettämään paikalle ympäristöministerit.
Viime vuoden ällistyttävin asia Itämerellä oli Laukaanjoen forforipäästöjen äkillinen katoaminen. Venäläiset rakensivat Fosforitin lannoitetehtaalta Laukaanjokeen laskevaan puroon padon, ja ongelma oli ratkaistu.
Riippumattoman eurooppalaisen ympäristökonsultin oli määrä ryhtyä jo viime syyskuussa seuraamaan Laukaanjoen tilaa, mutta mitään ei ole tapahtunut. Nyt on olemassa lupauksia siitä, että sopimus allekirjoitettaisiin lähiaikoina.
Kolumni Hämeen Sanomien ulkomaansivulla 16.4.2013.