Arktiksen kuuluisin liikennemerkki.
Huippuvuorten hallinnollisen keskuksen Longyearbyenin laitamilla arktiseen erämaahan vievän tien varrella on harvinainen liikennemerkki. Siinä punavalkoisen kolmion keskellä on musta jääkarhu.
Useimmat Huippuvuorilla vierailevista turisteista käyvät ottamassa kuvan merkistä tai ikuistavat itsensä sen juurella. Kyseessä ei ole kuitenkaan Kööpenhaminan Pienen merenneidon tai Brysselin Manneken pisin kaltainen turhanpäiväinen matkailunähtävyys, vaan merkin sanoma on totisinta totta.
-Pidä etäisyyttä. Jääkarhu hyökkää varoittamatta, muistutetaan Longyearbyenin lentokentällä matkustajille jaettavissa esitteissä.
Huippuvuorten pääsaarella Spitsbergenillä eli Länsimaalla sijaitseva Longyearbyen on saanut nimensä amerikkalaiselta John Munroe Longyeariltä, joka perusti vuonna 1906 hiilikaivoksen Adventfjorden-vuonon pohjukkaan. Vuonna 1916 perustettiin Store Norske Spitsbergen Kullkompani AS -niminen yhtiö, joka osti kaivosoikeudet amerikkalaisyhtiöltä.
Miesvoittoisesta kaivosyhdyskunnasta on kehittynyt vajaan 1 500 asukkaan pohjoismainen hyvinvointiyhdyskunta, jossa on tarjolla lähes kaikki länsimaisen elämänmenon mukavuudet.
Jäljellä on enää kaksi pientä kaivosta, joista toisesta, Gruve 7:stä saadaan polttoainetta Longyearbyenin voimalaitokselle. Toinen kaivos, Gruve 3, on säilytetty turistikohteena.
Longyearbyenin lentokentän pysäköintialueella on tyylikkäitä autoja. Monen auton omistaja louhii kivihiiltä Boret-vuoren uumenissa noin 60 kilometrin päässä Sveagruvassa. Store Norske-konsernin noin 240 työntekijää työskentelevät Sveagruvassa kolme viikkoa, jonka jälkeen he palaavat kahdeksi viikoksi kotiinsa Longyearbyeniin.
Teitä Longyerbyenissä ja sen ympäristössä on 45 kilometriä. Tien rakentamisesta Sveagruvaan luovuttiin ympäristösyistä.
Longyearbyenissä elintaso on korkea.
Kaupunkilomaa Arktiksessa
Raskaita rinkkoja, räntää, rämpimistä upottavalla tundralla. Tällaiset mielikuvat eivät välttämättä vastaa todellisuutta, kun puhutaan Huippuvuorten turismista.
Longyearbyeniin 78 leveyspiirille voi tulla viettämään vaikkapa kaupunkilomaa tai kurssi- ja konferenssimatkalle, kunhan mukaan otetaan riittävästi lämmintä päällepantavaa. Keskilämpötila Longyearbyenissä on kesällä +6 astetta ja talvella Golfvirran rippeiden ansiosta vain -14 astetta.
Longyearbyenissä on korkeatasoisia hotelleja, kahviloita, ravintoloita ja baareja. Kauppojen tuotevalikoima eroaa mannernorjalaisesta oikeastaan vain siinä, että alkoholi- ja tupakkatuotteet ovat huomattavasti halvempia.
Lompensenteret-kauppakeskuksessa on tarjolla jopa aitoa Thai-hierontaa.
Longyearbyeniin on ollut säännöllinen lentoyhteys Norjasta vuodesta 1975 lähtien.
Risteilyjä ja retkiä
Huippuvuorilla arvioidaan käyvän tänä vuonna ennätykselliset 80 000 turistia. Longyerabyeniin on säännöllinen lentoyhteys vuoden ympäri Oslosta ja Tromssasta. Lento Oslosta kestää kolme tuntia ja Tromssasta puolitoista tuntia.
Longyearbyenin lentokentällä on kyltti, jonka mukaan matkaa Osloon on 2 046 kilometriä. Pohjoisnavalle on noin 1 300 kilometriä.
Longyearbyenin matkatoimistoissa on tarjolla laaja valikoima risteilyjä, vene-, kumivene- ja kanoottiretkiä, koiravaljkko- ja moottorikelkkaretkiä sekä patikkaretkiä lähelle ja kauas.
Suosittu retkikohde on Barentsburgin venäläinen kaivosyhdyskunta, jonne kesällä tehdään päivän kestäviä risteilyjä ja talvella myös moottorikelkkaretkiä.
Talvella erikoinen kokemus lienee vuonon keskellä jäissä oleva risteilyalus, joka toimii hotellina. Laivalle turistit tuodaan moottorikelkoilla. Aamulla jääkarhu saattaa kierrellä laivan ympärillä.
Longyearbyenin voimalaitoksen viereen aiotaan rakentaa maauimala, jossa voi polskutella lämpimässä merivedessä myös sydäntalvella Arktiksen jatkuvassa pimeydessä.
Passi paluulennolle
Huippuvuorten turismi on tiukasti säänneltyä. Longyearbyenin lähialueilla liikuttaessa ei tarvita erityisiä vakuutuksia eikä etukäteen esitettäviä reittisuunnitelmia. Kauemmaksi lähdettäessä lupa-asiat on hoidettava kuntoon Longyearbyenissä sijaitsevassa Huippuvuorten maaherran toimistossa.
Huippuvuoret ei kuulu Schengenin alueeseen. Passia Longyearbyeniin saapuessa ei kysytä, mutta palattaessa Norjaan se on oltava mukana. Venäläinen Barentsburg sijaitsee norjalaisella maaperällä, joten sinnekään ei passia tai viisumia tarvita.
Longyearbyenissä on toiminut vuodesta 1993 lähtien maailman pohjoisin yliopisto UNIS, jonka omistavat yhdessä Oslon, Bergenin, Trondheimin ja Tromssan yliopistot. Opinahjossa on tarjolla arktiseen tutkimukseen liittyviä syventäviä opintoja. Opetus tapahtuu englanniksi.