Barentsburg Grönfjorden-vuonolta nähtynä.
Barentsburgin venäläisessä kaivosyhteiskunnassa louhitaan maailmanmarkkinoille vuodessa noin 300 000 tonnia kivihiiltä. Louhittavaa riittää kuitenkin enää muutamiksi vuosiksi. Uutta tekemistä pitäisi löytyä, jotta venäläiset voisivat jatkaa läsnäoloaan Huippuvuorilla.
Vuonna 1920 solmitun Svalbard-sopimuksen mukaan Huippuvuoret kuuluu Norjalle, mutta venäläisillä, kuten muillakin sopimuksen allekirjoittajavaltioilla - muun muassa Suomella - on oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa näillä arktisilla saarilla.
Venäläiset ovat saaneet Huippuvuorten norjalaiselta maaherralta luvan hiilikaivoksen avaamiseen hylätyssä Grumantbyenin kaivoskylässä. Norjalaiset eivät kuitenkaan luonnonsuojelusyihin vedoten suostu siihen, että venäläiset rakentaisivat tien Barentsburgista Colesbukta-lahden pohjukassa sijaitsevaan samannimiseen, niin ikään hylättyyn kylään. Grumantbyenissä ei ole satamaa, vaan hiili lastattaisiin laivoihin Colesbuktassa.
Grumantbyenin ja Colesbuktan välille venäläiset rakensivat rautatien vuonna 1952. Viimeinen hiililaiva lähti Colesbuktasta vuonna 1961.
Venäläisten hakemus tien rakentamiseksi on ollut vireillä vuodesta 1999. Venäläiset katsovat, että muutaman herkän arktisen kasvin suojelemisesta norjalaiset ovat saaneet aseen, jolla he voivat savustaa venäläiset ulos Huippuvuorilta.
Barentsburg on nykyään ainoa venäläisten hallitsema kaivosyhdyskunta Huippuvuorilla.
Venäläiset haluavat aloittaa uudelleen kaivostoiminnan Grumantbyenissä.
Öljyä meren pohjasta
Huippuvuorten venäläisissä kaivosyhteiskunnissa on ollut enimmillään noin 2 000 asukasta. Vuonna 1998 venäläiset hylkäsivät taloudellisista syistä Billefjorden-vuonon rannalla sijaitsevan Pyramidenin, joka tuotti vuosittain noin 250 000 tonnia kivihiiltä. Kaivosten ja rakennusten lisäksi venäläisiltä jäi autioituneeseen Pyramideniin - venäjäksi Pyramida - maailman pohjoisin Leninin patsas.
Pyramidenin lähellä Petaniabukta-lahdella venäläiset aikovat ryhtyä etsimään öljyä meren pohjasta. Barentsburgissa kaivostoimintaa harjoittava Trust Arktikugol -yhtiö jätti hakemuksen viime kesäkuussa juuri ennen kuin Norjan kiristyneet luonnonsuojelumääräykset astuivat voimaan.
Mikäli lupa Huippuvuorten hallinnollisessa keskuksessa Longyearbyenissä sijaitsevasta maaherran toimistosta heltiää, poraukset alkaisivat ensi kesänä noin 60 työntekijän voimin.