Färsaarten vesillä menehtyneiden suomalaisten merimiesten muistomerkki tórshavnilaisella hautausmaalla.
Färsaarten vesillä saksalaisten hyökkäyksissä vuoden 1941 alkupuolella kuoli 17 suomalaista merimiestä. Heidän muistokseen Suomen valtio pystytti Tórshavnissa sijaitsevalle hautausmaalle vuonna 1982 muistomerkin, josta on tullut Färsaarilla vierailevien suomalaisten pakollinen pyhiinvaelluskohde.
Muistomerkissä on kaikkien hukkuneiden merimiesten nimet. Ensimmäisenä on tankkilaiva Josefina Thordénin kapteeni John Söderman, joka on entisen ministerin ja EU:n ensimmäisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin isä.
Jacob Söderman oli nelivuotias, kun Josefina Thordénin 32-henkisestä miehistöstä 15:n kohtalona oli kadota Atlantin valtameren syvyyksiin 19. toukokuuta 1941.
Göteborgissa rakennettu Josefina Thordén oli lähtenyt kohtalokkaalle matkalleen Teksasin Galvestonista kohti Petsamon Liinahamaria 28. huhtikuuta. Lastina oli 9 765 tonnia petroolia ja bensiiniä.
Alus oli menossa brittien hallitsemille Färsaarille tarkastusta varten, kun aamuvarhaisella idästä ilmestynyt lentokone aloitti silmittömän tulituksen. Komentosillalla ruorissa ollut matruusi menehtyi, ensimmäinen perämies ja kapteeni haavoittuivat. Josefina Thordénilla syttyi räjähdysmäinen tulipalo ja alus oli jätettävä.
Osa miehistöstä pelastautui alumiinisiin pelastusveneisiin. Kapteeni ja muutamat miehistön jäsenistä laskivat alas puisen pelastusveneen, joka syttyi kuitenkin palamaan.
Lentokonesta jatkettiin konekiväärillä tulimeressä olleiden avuttomien merimiesten tulitusta. Puolentoista tunnin kuluttua paikalle saapui brittiläinen aseistettu troolari, joka poimi henkiinjääneet merestä ja vei heidät Tórshavniin.
Siniristiliput näkyvissä
Hyökänneessä lentokoneessa ei ollut kansallisuustunnuksia. Jakob Södermanin mukaan kaikki tuolloin kuitenkin tiesivät, että kyseessä oli Norjasta tullut saksalainen lentokone.
Josefina Thordén oli saanut kulkuluvan sotivilta osapuolilta. Siitä, että kyseessä oli puolueettoman Suomen kauppalaiva, ei ollut epäilystäkään. Aluksen molempiin kylkiin sekä kannelle oli maalattu suurikokoiset siniristiliput. Kannella oli neljä metriä korkea puuteline, johon oli maalattu Suomen lippu.
Suomen lehdissä puhuttiin tuntemattomasta lentokoneesta, kun Saksaa ei haluttu ärsyttää. Jatkosota alkoi juhannuksena 1941. Suomi ei ollut enää yksin Neuvostoliittoa vastaan.
Näkymä Tórshavniin, jonne saksalaisten hyökkäyksissä pelastuneet suomalaismerimiehet evakuoitiin. Takana Nólsoyn saari, jonka edustalle pahoin vaurioitunut Carolina Thordén ankkuroitiin.
Kahdeksan kova kohtalo
Vastoin muistokivessä olevaa tekstiä Josefina Thordén ei uponnut, vaan alus hinattiin pahoin vaurioituneena Tórshavniin.
Samoin oli käynyt ruotsalaissyntyisen laivanvarustajan Gustav Thordénin toiselle alukselle Carolina Thordéninille, jonka kimppuun kaksi saksalaiskonetta hyökkäsi 26. maaliskuuta 1941. Chrichton-Vulcanin telakalla Turussa rakennettu alus oli 6 000 tonnin paperi- ja selluloosalastissa matkalla Liinahamarista Yhdysvaltoihin. Palamaan syttynyt Carolina Thordén ohjattiin Tórshavnin lähellä sijaitsevan Nólsoyn saaren edustalle. Miehistö saatiin pelastettua, mutta yksi aluksen matkustajista kuoli.
Kahdeksan Carolina Thordénilta pelastuneen kohtalo oli traaginen. He jatkoivat matkaansa Tórshavnista kohti Rio de Janeiroa ruotsalaisen Johnson Linen Venezuela-aluksella, jonka saksalainen sukellusvene U123 upotti 17. huhtikuuta.
Paperia ja selluloosaa kuljettaneella laivalla olleet kaikki 49 ihmistä menehtyivät. Kyseessä oli ruotsalaista kauppalaivastoa kohdannut pahin menetys toisen maailmansodan aikana.
Lupia ei kysytty
Loviisalainen höyrylaiva Kastelholm upposi 3. kesäkuuta kahden torpedon osuttua siihen. Alus oli 4 870 tonnin paperi- ja selluloosalastissa matkalla Liinahamarista Etelä-Amerikkaan. Yksi miehistön jäsen kuoli, 37 pelastui.
Seuraavana päivänä turkulainen höyrylaiva Modesta ohitti läheltä Kastelholmin kaksi pelastusvenettä, joissa pelastautuneet olivat. Alus ei kuitenkaan muuttanut suuntaansa, vaan höyrysi täyttä vauhtia eteenpäin. Lopulta Kastelholmin miehistö evakuoitiin Tórshavniin.
Täydessä kappaletavaralastissa Yhdysvaltain Hamton Roadsista Liinahamariin matkalla ollut maarianhaminalainen höyrylaiva Fenix upposi 9. kesäkuuta, kun saksalaisen lentokoneen pudottamat palopommit sytyttivät aluksen kannella olleet bensiinitynnyrit palamaan. Vaikeasti haavoittunut aluksen kapteeni Waldermar Geelnard kuoli brittiläisessä vartioaluksessa matkalla Tórshavniin.
Maanpuolustuskorkeakoulun professori Ohto Mannisen mukaan todennäköinen peruste laivojen pommittamiselle oli se, että Saksa oli 17. elokuuta 1940 julistanut Iso-Britanniaa ympäröivät vedet täyssaartoon, mikä tarkoitti, että alukset voitiin upottaa varoituksetta.
-Tämä koski sekä sukellusveneitä että pommikoneita ja toisaalta myös puolueettomien maiden aluksia. Färsaaret olivat tuolloin brittien käytössä, joten sen lähivedetkin ilmeisesti tulkittiin sotatoimialueeksi. Sotaakäyviltä mailta saatuja lupia ja suojakirjoja ei siis päästy esittämään.
Liinahamarin satama sijaitsee Petsamovuonossa. Valkoinen rakennus vasemmalla on Liinahamarin entinen hotelli.
Petsamo oli henkireikä
Suomalais-merimiesten muistomerkki paljastettiin 9. kesäkuuta 1982. Färsaarten piispa Eivind Vilhelm siunasi muistomerkin. Tämän jälkeen Suomen hallituksen ja valtion edustajana puhui ministeri Jacob Söderman.
Tilaisuudessa olivat läsnä myös Suomen kunniakonsuli Thorolf Björklund sekä opetusministeriön, Suomen Tanskan-suurlähetystön, Merimiesunionin, Suomen Laivapäällystöliiton sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajat. Björklund teki pitkän päivätyön yhdessä aiemman kunniakonsulin Edward Mitensin kanssa suomalaisten kauppalaivojen kohtaloiden selvittämisessä.
Färsaarten vesillä menehtyneitä suomalaisia merimiehiä on kutsuttu välirauhan ajan sankarivainajiksi. He antoivat henkensä Suomelle elintärkeän ulkomaankaupan turvaamiseksi. Petsamon Liinahamarin satama oli välirauhan aikana Suomen ulkomaankaupan henkireikä. Lähes 80 prosenttia Suomeen tuodusta bensiinistä kulki sen kautta.
Jacob Södermanin mielestä myös nämä miehet tarvitsisivat oman Väinö Linnansa.
Muistomerkin teksti:
Toisen maailmansodan aikana suomalaisten kauppalaivojen upotuksissa menehtyivät seuraavat suomalaiset merenkulkijat:
Genom krigshandlingar under andra världskriget vid Färöarna nedanstående finländska handelsfartyg och följande sjöfarare omkom:
M/S Josefina Thordén upotettu, sänkt. 19.5.1941
Johan Sanfrid Söderman Hitis/Hiittinen 3.9.1905
Konstantin Mörne Pietari/Petersburg 29.3.1913
Kaino Mikael Boström Hitis/Hiittinen 19.10.1915
Eero Ratamo Tampere/Tammerfors 8.1.1917
Uno Elof Sjöberg Lumparland 1.11.1916
Leo Wilhelm Sjöberg Hitis/Hiittinen22.8.1918
Rolf Elof Rosenström Borgå l.k./Porvoon mlk. 29.12.1911
Ante Emil Kuusniemi Salla 23.5.1916
Karl Andrew Nordberg Brändö, ål. 3.2. 1909
Åke Valdermar Holmberg Nagu/Nauvo 21.1.1915
Ragnar Vitalis Ström Replot/Raippaluoto 10.4.1915
Åke Torsten Grandell Hangö/Hanko 19.5.1913
Anders Oskar Hägerstrand Jomala 20.2.1922
Oskar Fredrik Borgenström Kotka 1.4.1906
Karl Erik Hederström Viipuri/Wiborg 10.7.1923
S/S Kastelholm upotettu, sänkt 3.6.1941
Alf Öster Närpes/Närpiö 6.10.1921
S/S Fenix upotettu, sänkt 9.6.1941
Waldemar Geelnard Mariehamn 24.3.1909
Vainajien muistoa kunnioittaen
SUOMEN VALTIO
Till minnet av de omkomna
FINSKA STATEN
http://www.faktaomfartyg.se/josefina_thorden_1932.htm