Alexander Stubb kannattaa totalitaarisen kommunismin tuomitsemista samaan tapaan kuin natsismi aikanaan tuomittiin.
Kokoomuksen eurovaaliehdokas Alexander Stubbin mukaan nykyisen EU:n edeltäjä, Euroopan yhteisöt perustettiin vastustamaan totalitarismia.
-Integraatioprosessi lähti liikkeelle, koska haluttiin rauhaa, vakautta, vaurautta ja turvallisuutta. Saksa ja Ranska olivat käyneet läpi kolme veristä sotaa 50 vuoden sisällä, Stubb muistutti Prokarelian järjestämässä totalitarismi-seminaarissa Helsingissä.
Myös EU:n laajentumisen Stubb näkee toimintana totalitarismia vastaan. Hän pitää Turkin EU-jäsenyyttä mahdollisena 10-15 vuoden aikavälillä.
-Portugali, Kreikka ja Espanja olivat 1970-luvun alussa diktatuureja, osittain totalitaarisia valtioita. Nyt ne ovat oikeusvaltioita, demokratioita ja markkinataloustalouksia. Ne näkivät Euroopan yhteisöjen tarjoamat hyveet ja sopeutuivat. Jos Turkki haluaa EU:n jäseneksi, sen on oltava oikeusvaltio, demokratia, markkinatalous ja sillä on oltava toimiva hallinto.
-EU:n tehtävänä on edelleenkin levittää rauhaa, vakautta, vaurautta ja turvallisuutta Euroopassa. EU voi koostua tulevaisuudessa jopa 35 valtiosta. Mukana voisivat olla myös Moldova ja Ukraina.
Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodin poliittisena neuvonantajana toimineen Stubbin mukaan totalitaarinen kommunismi on syytä tuomita samaan tapaan kuin natsismi aikanaan tuomittiin.
Kommunismi tuomiolla
Euroopan neuvostossa on vireillä hanke totalitaaristen kommunistihallintojen rikosten tuomitsemiseksi. Tätä koskeva aloite jätettiin parlamentaariselle yleiskokoukselle 25. syyskuuta 2003. Suomen valtuuskunnan jäsenistä sen allekirjoitti Kimmo Sasi (kok.).
Euroopan parlamentin suurin ryhmä, Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien EPP-ED -ryhmä hyväksyi puoluekokouksessaan Brysselissä helmikuussa julkilausuman, jossa Euroopan unionia kehotetaan tuomitsemaan totalitaarinen kommunismi.
Totalitaarisen kommunismin tuomitsemista haluaa myös keskustan eurovaaliehdokas, ulkoasiainneuvos Alpo Rusi, joka toisti vaatimuksensa avoimesta pesänselvityksestä Suomen lähimenneisyydestä.
-Vaikka selvisimme kylmästä sodasta ja vaikka Suomen ulkopolitiikan peruslinja kestää arvostelun, kommunismin vaikutus suomalaisessa yhteiskunnassa on jäänyt rehellisesti arvioimatta.
Prokarelian seminaarissa esiintynyt kolmas eurovaaliehdokas, sosiaalidemokraattien Kimmo Kiljunen tyytyisi vähempään. Hänen mielestään riittää, että historia on jo tuominnut natsismin ja stalinismin.
Voittajaa ei tuomittu
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija, valtiotieteen tohtori Pekka Visuri vertasi EPP-ED -ryhmän julkilausumaa päätöslauselmiin, joita YK:ssa on tehty imperialismin ja sionismin tuomitsemiseksi ja jotka eivät ole johtaneet mihinkään.
Kenraaliluutnantti Rauno Meriön mielestä aatteen tuomitseminen on vaikeaa. Neuvostoliiton hän totesi olleen toisen maailmansodan voittajavaltio, jota ei koskaan tuomittu.
Dosentti Arto Luukkanen Renwall-Instituutista muistutti, että Saksa ja Japani tuomittiin, kun takana oli sotilaallista voimaa.
-Venäjällä stalinismin tuomitseminen on ajankohtaista, kun venäläiset myöntävät sen rikokseksi. Kysymys on venäläisten oppimisesta demokratiaan, joka vaatii vielä paljon aikaa.
Professori Jukka Nevakivi muistutti hitlerismin ja stalinismin yhteisistä piirteistä
Synkät kokemukset
Poliittisen historian emeritusprofessori Jukka Nevakivi näkee Baltian maiden ja Unkarin parlamenttien aloitteesta syntyneen kommunismin tuomitsemishankkeen taustalla näiden maiden historialliset kokemukset.
Nevakiven mukaan Josif Stalinin johtama kommunistihallinto ei syyllistynyt yksin Venäjän ja sen osa-alueiden väestöjen orjuuttamiseen, riistämiseen, pakkosiirtämiseen ja laajamittaiseen likvidointiin kidutuksineen, vaan kantoi vastuun myös vuoden 1944 jälkeen suoritetuista Euroopan valtioiden valloittamisesta ja niiden neuvostolaistamisesta.
-Stalin antoi vuoden 1944 jälkeen joukoilleen vapaan vallan ryöstää ja raiskata valloittamansa alueet ja muuttaa ne Neuvostoliiton mallisiksi totaalisiksi hallintojärjestelmiksi, joista käytettiin irvokasta käsitettä kansandemokratia.
Nevakivi syyllisti liberaalista demokratiaa totalitaaristen voimien hyssyttelemisestä: Britannia ja Ranska antoivat periksi totalitarismille suostuessaan vuoden 1938 Münchenin sopimukseen, joka paloitteli Tshekkoslovakian, Väli-Euroopan ainoan toimivan demokratian Hitlerin toivomalla tavalla.
-Britit myös viime kädessä hyväksyivät Balkanin maiden siirtämisen Stalinin reviiriin. Britit kantavat niin ikään moraalisen vastuun Karjalan liittämisestä Neuvostoliittoon vuonna 1944.
-Talvisodan aikana Yhdysvallat pidättäytyi Suomen aseellisesta tukemisesta, koska presidentti Roosevelt piti edullisempana maamme jäämistä puna-armeijan etuvarustukseksi Saksaa vastaan.
EU:n suomalaisedustajia Nevakivi kehotti muistamaan, että stalinismin uhreina kuoli yhtä paljon omia maanmiehiämme kuin Suomi menetti kansalaisiaan talvisodassa.
-Näistä ei ole tehty tarkkaa selvitystä, ei maksettu korvauksia, eikä heille ole pystytetty yhtään mainitsemisen arvoista muistomerkkiä.
http://www.epp-ed.org/Press/peve04/eve01/res-communism_en.asp