Oikeusasiamies toi EU:lle hyvän hallinnon

Tampere Jorma Virtanen 3.2.2003

Jacob Södermanin mielestä EU:n päätöksentekojärjestelmää on kehitettävä
nykyistä ymmärrettävämmäksi.

Jacob Södermanin mielestä EU:n päätöksentekojärjestelmää on kehitettävä nykyistä ymmärrettävämmäksi.

Huhtikuun alussa eläkkeelle siirtyvä Euroopan oikeusasiamies Jakob Söderman pitää virkakautensa parhaansa saavutuksena sitä, että Ranskan Strasbourgissa sijaitseva oikeusasiamiehen toimisto on ylipäänsä pystyssä ja että muut EU:n toimielimet ovat ryhtyneet sitä kunnioittamaan.

-Alussa tehtävä näytti aika mahdottomalta, mutta tällä hetkellä komissio ja muut elimet vastaavat kanteluihin ajallaan ja epäkohtia yritetään korjata, Söderman sanoi Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston ja Tampereen kesäyliopiston järjestämässä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia selvitelleessä seminaarissa Tampereella.

Oikeusasiamiehen virka perustettiin Euroopan unionista tehdyllä Maastrichtin sopimuksella, joka astui voimaan marraskuussa 1993. Euroopan parlamentti nimitti ensimmäiseksi oikeusasiamieheksi Jacob Södermanin heinäkuussa 1995. Vuonna 1999 hänet valittiin toiseksi toimikaudeksi.

Södermanin mukaan alussa kansalaiset kantelivat avoimuuden puutteesta. Oikeusasiamiehen käynnistämä tutkimus EU-asiakirjojen julkisuudesta sai aikaan sen, että lähes kaikki Euroopan yhteisööjen (EY) toimielimet ja laitokset hyväksyivät ja julkaisivat omat asiakirjojen saatavuutta koskevat sääntönsä.

Kansalaisten oikeus tutustua parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin on sisällytety myös EY:n perustamissopimukseen. Tämä toteutui parlamentin ja neuvoston toukokuussa 2001 antamalla asetuksella.

Samoin oikeusasiamiehen toimistoon tuli runsaasti kanteluja Euroopan komission myöhästyneistä maksuista. Södermanin aloitteesta käynnistetty tutkimus johti siihen, että komissio lupasi parantaa tapansa. Komissio on sitoutunut käsittelemään 95 prosenttia kaikista laskuista 60 päivässä entisen 60 prosentin sijasta.

Oikeusasiamiehen toimistossa valmisteltiin Södermanin johdolla eurooppalaisen hyvän hallintotavan säännöstö, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuussa 2001.

Oikeus hyvään hallintoon sisällytettiin Södermanin ehdotuksesta Euroopan perusoikeuskirjaan, joka hyväksyttiin Nizzan EU-huippukokouksessa joulukuussa 2000.

-Perusoikeuskirja hyväksyttiin juhlallisena julistuksena. EU-virkamiesten mielestä se ei ollut oikeudellisesti sitova. Poliitikot kuitenkin katsoivat sen sitovan moraalisesti ja EU:n hallinto ryhtyi sitä noudattamaan, Söderman sanoo.

Söderman teki viime kesäkuussa Euroopan tulevaisuutta käsittelevälle Eurooppa-valmistelukunnalle eli konventille ehdotuksia, jotka koskevat perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia, oikeussuojakeinoja, Euroopan hallintolakia sekä jäsenvaltioiden oikeusasiamiesten ja vetoomuksia käsittelevien elinten verkostoa. Söderman oli tarkkailijana Eurooppa-neuvoston eli EU:n huippukokouksen perustamassa perusoikeuskirjan valmistelukunnassa.

Konventissa on ollut esillä perusoikeuskirjan hyväksyminen sitovaksi asiakirjaksi ja sen liittäminen valmisteilla olevaan EU:n uuteen perustuslakiin. Lopullisesti asiasta päättää vuonna 2004 käynnistyvä hallitusten välinen konferenssi.

Väärä osoite

Vuosina 2000-2002 Euroopan oikeusasiamiehen toimistoon tuli 6 108 kantelua. Eniten niitä tuli suurista jäsenmaista eli Saksasta, Espanjasta, Ranskasta ja Italiasta.

Tutkituista 6 048 kanteluista vain 30 prosenttia kuului Euroopan oikeusasiamiehen toimivaltaan. Oikeusasiamiehelle voi kannella ainoastaan sellaisissa tapauksissa, kun EU:n toimielinten ja laitosten toiminnassa on syytä epäillä hallinnollista epäkohtaa eli huonoa tai puutteellista hallintoa.

-Ei tästä haittaakaan ole ollut, vaan kanteluita on pyritty ohjaamaan oikeaan osoitteeseen. Kantelijoita on neuvottu kääntymään muun muassa kansallisten tai alueellisten oikeusasiamiesten puoleen. Näin EU:n oikeutta on kyetty edistämään koko unionin alueella, Söderman sanoo.

Kantelijoita on myös neuvottu kääntymään Euroopan komission tai EU:n muiden laitosten puoleen sekä tekemään vetoomuksen Euroopan parlamentille.

Vuosina 2000-2002 Euroopan oikeusasiamies saattoi päätökseen 737 tutkimusta. Niistä 222 tapauksessa toimielin sopi asian, kun oikeusasiamies oli aloittanut tutkimuksen, 13 tapauksessa kantelija peruutti kantelunsa, 354 tapauksessa ei tullut esille hallinnollista epäkohtaa, 9 tapauksessa oikeusasiamies pääsi sopuratkaisuun, 104 tutkimusta päättyi oikeusasiamiehen kriittiseen huomautukseen EU:n toimielimelle ja 36 tutkimuksessa toimielimille tai laitoksille tehtiin suositusluonnos.

Samana ajankohtana oikeusasiamies otti käsiteltäväkseen viisi kansallisten tai alueellisten oikeusasiamiesten tiedustelua.

Södermanin mukaan 80 prosenttia kanteluista on liittynyt komission toimintaan.

-Eniten on oltu tyytymättömiä asian käsittelyn viivästymiseen. Muita kanteluiden aiheita ovat olleet rekrytointiasiat,sopimusriidat ja urakkatarjousmenettelyt.

Euroopan oikeusasimies ei voi tutkia kanteluita, jotka koskevat jäsenvaltioiden viranomaisia. Oikeusasiamies ei myöskään tutki asioita, jotka ovat tuomioistuimessa käsiteltävinä tai joista tuomioistuin on jo tehnyt päätöksen.

Euroopan oikeusasiamies toimii ennen kaikkea sovittelijana. Oikeusasiamies ei voi jaella rangaistuksia eikä voi viedä asioita tuomioistuimiin.

Hyvä valinta

Euroopan parlamentti valitsi tammikuussa Södermanin seuraajaksi Kreikan oikeusasiamies Nikiforos Diamandourosin. Hän aloittaa toimikautensa Södermanin jäädessä eläkkeelle huhtikuun alussa 2003. Diamandourosin toimikausi kestää vuoden 2004 loppuun. Kesäkuussa 2004 valittava uusi Euroopan parlamentti valitsee seuraavan oikeusasiamiehen.

Söderman uskoo parlamentin tehneen hyvän valinnan.

-Diamandouros oli mukana, kun Kreikkaan perustettiin oikeusasiamiehen virka. Hän hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen viran perusajatuksen, mutta löytää viranhoitoon varmasti myös uusia myönteisiä näkökulmia.

www.euro-ombudsman.eu.int/home/fi/default.htm