Antti Satuli arvioi alueiden merkityksen korostuvan laajentuvassa EU:ssa.
Valtiosihteeri Antti Satuli uskoo, että EU:ssa on vuonna 2010 jopa 30 jäsenmaata.
-Näillä näkymin EU:n Kööpenhaminan huippukokous joulukuussa kutsuu kymmenen uutta jäsenmaata unioniin. Romanian ja Bulgarian kanssa sovitaan jatkoneuvotteluista ja Turkillekin on jotain uutta luvassa. Myös Norjassa ja Islannissa on ilmennyt uutta kiinnostusta EU-jäsenyyttä kohtaan, Satuli sanoi EU:n laajentumista ja Itämeren alueen tulevaisuutta käsitelleessä seminaarissa Maarianhaminassa.
Satulin mukaan Nizzan sopimus ei voi tulla voimaan, mikäli irlantilaiset hylkäävät sopimuksen kansanäänestyksessä 19. lokakuuta.
-Ei-ääneten voitto lukaisisi neuvotteluprosessin siitä, mitä tehdään. Tässä tilanteessa laajentuminen voisi pitkittyä. Neuvotteluista riippuu, voitaisiinko löytää ratkaisu laajentumiselle ilman Nizzan sopimusta. EU-asiat ovat politiikkaa ja politiikassa kaikki on mahdollista.
Kyproksen ongelmaa Satuli pitää helpommin ratkaistavana. Helsingin EU-huippukokouksessa joulukuussa 1999 todettiin, ettei Kyproksen jälleenyhdistyminen ole ennakkoehto laajentumiselle.
Kaliningradin viisumiongelmaan on Satulin mukaan löydettävissä järkevä ratkaisu, joka kunnioittaa Liettuan itsemääräämisoikeutta ja Schengenin sopimusta ja jossa toisaalta otetaan huomioon venäläisten huolenaiheet joustavasta matkustamisesta maan eri osien välillä.
Venäjäkin hyötyy
Viron ja Latvian suuria venäläisvähemmistöjä Satuli ei näe esteeksi näiden maiden mukaantulolle EU-maiden sisäiset rajatarkastukset poistavaan Schengenin sopimukseen.
-Schengenin sopimus on osa EU-säännöstöä. Baltian maat tulevat alusta lähtien mukaan sopimuksen piiriin kuitenkin niin, että ennen sisärajatarkastusten poistamista täytyy olla varmuus siitä, että ulkorajat ovat pitävät. Kun Suomi liittyi Schengenin sopimukseen, kesti pari vuotta ennen kuin sitä ryhdyttiin soveltamaan.
Laajenevassa EU:ssa alueiden ja niiden välisen yhteistyön merkitys Satulin mukaan korostuu.
-Itämeren alueesta on tulossa dynaaminen kasvukeskus, jonka vaikutuspiirissä asuu 90-100 miljoonaa ihmistä. Myös Venäjä pääsee hyötymään alueen taloudellisesta kehityksestä.
Maarianhaminan seminaarin järjestivät Euroopan komission Suomen ja Ruotsin edustustot sekä Euroopan parlamentin Suomen, Ruotsin ja Tanskan tiedotustoimistot.