Reino Paasilinnalla on jatkohaluja europarlamentaarikkona. Seuraavat eurovaalit ovat kesäkuussa 2004. Paasilinna selvitti näkemyksiään Tampereen yliopistoradio Moreenille.
Irakin sodan yhteydessä syntynyttä jakoa vanhaan ja uuteen Eurooppaan Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän PSE:n jäsen Reino Paasilinna pitää pitkänä ja syvänä.
-Saksan, Ranskan, Belgian ja Luxemburgin kaavailema puolustusyhteistyö on seuraus Irakin sodan asetelmista. Tämä on hälyttävä ilmiö. Suomi ei voi siihen liittyä, Tampereen yliopiston Jean Monnet -keskuksen, Pirkanmaan Eurooppa-tiedotuksen ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston järjestämillä Eurooppa-tutkimuksen päivillä Tampereen yliopistossa alustanut Paasilinna sanoo.
Paasilinnan mukaan Irakin sota ei ollut viimeinen sota, jonka Yhdysvallat aloittaa.
-Hyökkäys Irakiin oli kansainvälisten sopimusten vastainen. Miten ihmeessä voidaan puhua demokratian levittämisestä, kun hyökätään maapallon toisella puolella olevaan maahan, joka ei ole uhannut hyökkääjää eikä olisi siihen pystynytkään. Saddamin hallinto oli uhka lähinnä omille kansalaisilleen.
-Jotkut Yhdysvaltain liittolaisista ovat pahoja diktatuureja. Arabimaailmassa ei ole yhtään demokraattista valtiota. Jos Yhdysvallat jatkaa tällä linjalla, Eurooppa ei voi sitä seurata. Yhdysvaltain toimet tuottavat terrorismia enemmän kuin hävittävät sitä.
Puhemiehistön vallankaappaus
EU:n tulevaisuutta pohtivan Eurooppa-valmistelukunnan eli konventin puhemiehistön esittämää perustuslakluonnosta unionin rakenteiden uudistamiseksi sekä unionin uudeksi ulkopolitiikaksi Reino Paasilinna luonnehtii vallankaappaukseksi, jota vastaan pitää ryhtyä kapinaan.
-Mikäli puhemiehistön kaavailut toteutuisivat, Europasta tulisi entistä monimutkaisempi, entistä vähemmän demokraattinen, enemmän pimeä. Verhojen takana sopiminen lisääntyisi. Kyseessä on vanhan tunkkaisen Euroopan yritys kääntää avoimen ja demokraattisen Euroopan linja päinvastaiseksi.
EU:n sisällä Paasilinna näkee muitakin hälyttäviä jakolinjoja.
-Uusi jako on syntynyt modernisaatiokehityksessä, muun muassa digitaalitekniikan hyväksikäytössä. Tässä Pohjoismaat, Hollanti ja Britannia ovat pitkällä, aivan eri tasolla kuin muut EU-maat.
Lissabonin strategia, jonka mukaan EU:sta kehitetään vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, ei tule hänen mukaansa toteutumaan.
-Välimeren maat sekä Ranska ja Saksa puolustavat omia vanhoja rakenteitaan eivätkä ne pane täytäntöön direktiivejä. Näin ei saada ison markkinan etuja kilpailussa Yhdysvaltojen kanssa. Tämä myös heikentää työllisyyttä.
Laajentuminen jatkuu
Ensi vuoden vappuna EU laajenee kymmenellä uudella jäsenmaalla, mikäli kansa näissä maissa niin päättää. Kansa on jo vastannut myönteisesti Maltalla, Sloveniassa ja Unkarissa. Eikä unionin laajentuminen jää Reino Paasilinnan mukaan tähän.
-Bulgaria ja Romania tulevat mukaan vuonna 2007. Myös Norja, Islanti ja Kroatia läpäisevät helposti EU-kriteerit. Muiden Balkanin maiden täytyy kehittyä vielä paljon.
Valko-Venäjällä ja Ukrainassa odotetaan johdon vaihtumista. Laajentumisen pysäyttämiselle Ukrainan ja Valko-Venäjän länsirajoille ei ole maantieteellisiä eikä poliittisia perusteita.
Turkkia ja Venäjää Paasilinna pitää huomattavasti pulmallisempina tapauksina.
-Venäjän kehityksen suunnasta ei voida olla vieläkään varmoja, vaikka ilmeisesti se on oikeansuuntainen. Vaatii vielä paljon töitä, jotta Venäjästä tulisi EU-kelpoinen. Seuraava eteishuone on Maailman kauppajärjestö WTO, jonka jäseneksi Venäjä pitää saada. Ensimmäinen eteishuone oli Euroopan neuvosto, jonka jäsen Venäjä jo on.
-Turkin poliittinen elämä on ailahtelevaa. Ihmisoikeudet ovat suuri ongelma. On luultavaa, että Tshetshenian kysymys saadaan ratkaistuksi ennen kuin kurdien asia selviää.
Kansanäänestys aktivoi
Nykyistä laajentumiskierrosta Reino Paasilinna pitää merkittävimpänä, mihin unioni on koskaan ryhtynyt.
Euroopan parlamentti hyväksyi uudet jäsenmaat huhtikuun täysistunnossaan Strasbourgissa 9. huhtikuuta. Paasilinnan mukaan parlamentissa oli pohdintaa, olisiko joitakin hakijamaita pitänyt jättää hyväksymättä jäseniksi sen jälkeen, kun selvisi niiden kanta Irakin sotaan ja Yhdysvaltain tukemiseen.
-Laajentuminen vahvistaa Euroopan unionia. Ei ollut syytä äänestää Puolaa ja Tshekkiä vastaan, vaikka ne toimivatkin EU:n valitsemaa linjaa vastaan. Kun johtajat toimivat väärin, ei kansaa pidä siitä rangaista.
Paasilinna uskoo, että EU:n uudistamisesta saatetaan järjestää Suomessa kansanäänestys, kun näillä näkymin ensi syksynä käynnistyvän hallitusten välisen konferenssin tulokset ovat selvillä.
Kansanäänestyksen hyvänä puolena hän pitää sitä, että se aktivoi kansalaisia yhteiskunnalliseen keskusteluun.
-Kansanäänestys on paikallaan suurissa käänteentekevissä kysymyksissä, joissa on yksinkertainen asetelma. Meillä kansanäänestys ei ole sitova, vaan se on luonteeltaan neuvoa-antava. Se antaa demokraattisille elimille toimintamahdollisuuden. Jos kansa on selvästi jotakin mieltä, sen tahtoa on kohtuullista ja viisasta noudattaa.