Virossa kommunismin rikokset on jo tuomittu. Kuva Tallinnan Miehitysten museosta.
Ranskan Strasbourgissa koolla ollut Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi 25. tammikuuta ruotsalaisen kokoomuspoliitikon Göran Lindbladin esittelemän raportin pohjalta päätöslauselman, jossa tuomitaan totalitaaristen kommunistihallintojen rikokset.
Historiallinen päätöslauselma hyväksyttiin äänin 99-42. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenistä sen puolesta äänestivät Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Antti Kaikkonen (kesk.) ja Kimmo Sasi (kok.). Vastaan äänestivät Mikko Elo (sd.) ja Sinikka Hurskainen (sd.).
Kimmo Sasi arvioi, että päätöslauselmalla on suuri moraalinen merkitys.
-Kun kommunismi romahti, arviot sen perinnöstä jäivät tekemättä. Nyt kommunismi on rinnastettu fasismiin. Moraalinen kanta on otettu Euroopan neuvostossa, joka on Euroopan merkittävin ihmisoikeusjärjestö.
Sasi uskoo, että kahden kolmasosan määräenemmistön puutteeseen rauenneet toimenpidesuositukset tulevat keskusteluun tavalla tai toisella.
Sasi ihmettelee, että molemmat Suomen valtuuskunnan sosiaalidemokraattiset jäsenet äänestivät päätöslauselmaa vastaan. Hänen mukaansa erityisesti Baltian maiden edustajat hämmästelivät suuresti Mikko Elon käyttäytymistä.
Sasi oli Strasbourgissa Suomen valtuuskunnan varajäsenenä Kaarina Drombergin (kok.) tilalla. Sasi oli syyskuussa 2003 Suomen valtuuskunnan jäsenistä ainoa, joka allekirjoitti parlamentaariselle yleiskokoukselle jätetyn aloitteen totalitaarisen kommunismin rikosten tuomitsemisesta.
Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila kannattaa kommunismin rikosten tuomitsemista.
Varoittava esimerkki
Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila luonnehtii päätöslausemaa varoittavaksi esimerkiksi.
-On luonnollista, että Euroopan neuvosto, joka on nimenomaan ihmisoikeusjärjestö, ottaa kantaa ihmisoikeusrikkomuksiin.
Anttila valittaa, että kommunismin rikosten tuomitsemisprosessi jäi kesken, kun monet valtuuskuntien jäsenistä eivät vaivautuneet ratkaiseviin äänestyksiin.
-Päätöslauselmaan on kirjattu, mitä tapahtui. Johtopäätökset sen sijaan jäivät tekemättä. Mikään ei estä sitä, etteikö Euroopan neuvoston ministerikomitea voisi käsitellä asiaa ja pohtia jatkoselvityksiä.
Antti Kaikkonen painottaa, ettei Strasbourgissa äänestetty kommunismin tuomitsemisesta aatteena, vaan kyse oli totalitaaristen kommunistihallintojen rikosten tuomitsemisesta.
-Göran Lindbladin esittelemässä raportissa oli vähän sellaista henkeä, että kommunismi haluttiin tuomita myös aatteena. Mutta kun raportin oli lukenut, oli helppo äänestää päätöslauselman puolesta.
Puun ja kuoren välissä
Sinikka Hurskainen puolustautuu sosialistiryhmän kannalla, jonka mukaan parlamentaarisessa yleiskokouksessa esitelty raportti olisi pitänyt palauttaa uudelleen valmisteluun.
-Raportin henki on äärioikeistolainen. Euroopan neuvoston raportit eivät voi olla niin asenteellisia. Tämä oli syy siihen, miksi äänestin vastaan.
-Sosialistiryhmässä oltiin puun ja kuoren välissä. Kommunismin hirmutekoja ei voi hyväksyä. Kun toimenpide-ehdotukset raukesivat, päätöslauselmalla ei ole merkitystä. Siksi olisi ollut viisasta palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi.
Bisnes menee moraalin edelle
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Elo luonnehtii kommunismin tuomitsemishanketta tunteita nostattavaksi oikeistopropagandaksi, joka ei johda mihinkään.
-Mallia on otettu Baltian maista, joissa kommunistihallinnon rikokset on tuomittu. Baltian maissa pyritään näin käymään myös Venäjän kimppuun.
Elon mielestä kommunismin rikosten selvittäminen kuuluu historioitsijoille.
-Historiallinen tosiasia on, että Stalin tapatti 20 miljoonaa ihmistä ja kyyditytti baltteja Siperiaan. Euroopan neuvosto ei ole kuitenkaan tuomioistuin. Sen tehtävänä on katsoa tulevaisuuteen. Entisissä kommunistimaissa on paljon demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmia, köyhyyttä ja korruptiota. Myös Euroopan neuvoston vanhoissa jäsenmaissa on ongelmia, jotka ilmenevät muun muassa vähenevänä äänestysaktiivisuutena.
-Tässä yhteydessä olisi oiva tilaisuus puuttua Kiinan kommunistihallinnon rikoksiin, mutta sitä ei haluta tehdä. Bisnes menee moraalin edelle.
Elo sanoo kommunismin tuomitsijoiden joukossa olevan kymmeniä entisiä kommunistipuolueiden jäseniä.
-Eikö myös Saksan nykyinen liittokansleri Angela Merkel pitäisi tuomita. Hän oli Itä-Saksan nuorisoliikkeen jäsen. Ei hän tuolloin tuominnut Moskovaa.
Punaorvon poikana Elo kysyy myös, koska tuomitaan Suomen laittomat teloitukset vuonna 1918.
Tallinnan Miehitysten museossa on vene, jolla Hiidenmaalta lähdettiin kommunismia pakoon Ruotsiin.
Merkittävä voitto Baltian maille
Totalitaarisen kommunismin rikokset tuominnut päätöslauselma oli voitto Baltian maille sekä itäisen Keski-Euroopan entisille sosialistimaille.
Euroopan neuvoston Viron valtuuskunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson totesi uutistoimisto BNS:lle, ettei 25. tammikuuta ollut historiallinen päivä ainoastaan Euroopan neuvoston kannalta, vaan myös voitto kaikille kommunistihallinnon alla kärsineille miljoonille ihmisille.
Mihkelsonin mukaan päätöslauselma on tärkeä askel pitkällä tiellä kansainvälisen tunnustuksen saamiseksi kommunismin rikoksille, jotka koskettivat syvästi myös Viroa.
-Se on dokumentti, johon Viro voi vastaisuudessa aina viitata.
Päätöslauselman hyväksymistä vastusti viimeiseen asti Venäjän valtuuskunta kommunistipuolueen johtajan Gennadi Zjuganovin johdolla. Venäläisistä ainoastaan Suomen syöjänä tunnettu liberaalidemokraattien johtaja Vladimir Zhirinovski äänesti päätöslauselman puolesta.
Näkyvintä taustatukea venäläisille antoivat Euroopan neuvoston vasemmistoryhmässä toimivat kommunistipuolueiden edustajat. Vasemmistoryhmälle erityisen vaikea pala oli totalitaarisen kommunismin rinnastaminen natsismiin.
http://assembly.coe.int/Documents/AdoptedText/ta06/Eres1481.htm
http://assembly.coe.int/Documents/WorkingDocs/Doc05/EDOC10765.htm