Jäsenmaiden kansalaisista 55 prosenttia pitää EU:ta hyvänä asiana. Kuva Euroopan parlamentista Ranskan Strasbourgissa.
Brysselissä julkaistusta Eurobarometri-mielipidetiedustelusta ilmenee, että 39 prosenttia suomalaisista piti keväällä Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana ja 26 prosenttia huonona asiana.
Suomen jäsenyyttä hyvänä asiana pitävien määrä nousi prosenttiyksiköllä viime syksystä. Jäsenyyttä huonona asiana pitävien kansalaisten määrä puolestaan nousi neljä prosenttiyksikköä.
Suurinta EU-jäsenyyden kannatus oli keväällä Irlannissa (77%), Hollannissa (74%) ja Luxemburgissa (72%). Koko unionissa EU-jäsenyyden kannatus nousi puolessa vuodessa 50:stä 55 prosenttiin.
Suomalaisista 45 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomi on hyötynyt jäsenyydestään. Prosenttiluku oli alempi vain Ruotsissa (43%), Britanniassa (42%), Kyproksessa (40%) ja Itävallassa (39%). Tyytyväisimpiä tässä suhteessa olivat irlantilaiset (87%).
Suomen asema vahvistunut
Eurooppalainen Suomi -yhdistyksen seminaarissa toukokuussa puhunut presidentti Tarja Halonen listasi monia syitä suomalaisten lisääntyvään EU-vastaisuuteen: Hölmöt määräykset, epätietoisuus unionin toiminnasta ja päätöksenteosta, Suomen nettomaksuosuuden nousu sekä jatkuva valtataistelu unionin sisällä.
-Osa mielipiteistä perustuu tosiasioihin, toiset luuloihin tai väärinymmärryksiin, Halonen totesi. Hän näki kuitenkin Suomen EU-jäsenyyden voittopuolisesti myönteisenä. Suomen turvallisuuspoliittisen aseman vahvistumisen lisäksi Halonen painotti Suomen EU-jäsenyyden aikaista taloudellista kehitystä.
Vuodesta 1995, jolloin Suomesta tuli EU:n jäsen, suomalaisten käytettävissä olevat tulot kasvoivat kymmenessä vuodessa 9 729 eurosta 14 720 euroon eli yli 50 prosenttia.
Vuonna 1995 pankkien myöntämien lainojen keskikorko oli 8,04 prosenttia. Kymmenen vuotta myöhemmin keskikorko oli laskenut 3,43 prosenttiin. Viime vuonna 100 000 euron asuntolainasta joutui maksamaan yli 4 500 euroa vähemmän korkoa kuin kymmenen vuotta aiemmin.
Halosen mukaan ilman jäsenyyttäkin samansuuntaisen kehityksen aikaansaaminen olisi edellyttänyt samanlaista politiikkaa kuin unionin jäsenenä, mutta ilman päätäntävaltaa.
Suomesta nettomaksaja
Suomi maksoi unionin kassaan viime vuonna 628 miljoonaa euroa enemmän kuin sieltä saatiin. Nettomaksu tarkoitti noin 120 euron panosta jokaiselta suomalaiselta.
-Tämä on luonnollinen kehitys, ovathan unionin uudet jäsenmaat selvästi meitä köyhempiä. Meillä on siten luonnollinen solidaarisuusvastuu uusia ja muita meitä köyhempiä jäsenmaita kohtaan, Halonen muistutti.
Halosen kehujen olisi suonut näkyvän tiedotusvälineissä ja lehtien pääkirjoituksissa, mutta pääosaan nostettiin hänen kriittiset arvionsa perustuslakisopimuksen pikaisesta ratifioinnista.
EU tarvitsee uudet pelisäännöt, nykyinen unioni on mitoitettu 27 jäsenmaalle. Perustuslakisopimuksen hyväksymisellä Suomi viestittää, että se on hyvä sopimus. Kun sopimus kaatuu viimeistään Puolan kansanäänestyksessä, siitä otetaan käyttöön parhaat osat. Puolalaisten on vaikea hyväksyä, ettei sopimuksen johdannossa mainita kristillisiä arvoja.