Espanjan lippu liehuu Euroopan parlamentin edustalla Ranskan Strasbourgissa.
Espanja aloitti Euroopan perustuslaillisesta sopimuksesta järjestettävien kansanäänestysten sarjan 20. helmikuuta.
Äänestäneistä 76,7 prosenttia kannatti sopimuksen hyväksymistä. Äänestysprosentti oli 42,3 eli 3,4 prosenttiyksikköä matalampi kuin espanjalaisten äänestäessä Euroopan parlamentin vaaleissa kesäkuussa 2004.
Äänestys oli neuvoa-antava. Sopimuksen ratifiointi edellyyttää vielä Espanjan parlamentin molempien kamarien hyväksyntää.
EU-maiden johtajat allekirjoittivat unionin nykyiset perussopimukset korvaavan Euroopan perustuslain Roomassa 29. lokakuuta. Sopimusta valmisteli Eurooppa-valmistelukunta eli konventti, jossa oli yli sata jäsentä EU:n jäsenvaltioista ja sen eri elimistä. Sopimuksen lopullinen muoto neuvoteltiin hallitusten välisessä konferenssissa, joka teki useita muutoksia Ranskan entisen presidentin Valery Ciscard d'Estaingin johtaman konventin esitykseen.
Tullaksen voimaan perustuslaki tarvitsee kaikkien 25 EU:n jäsenmaan hyväksynnän. Sopimus on jo ratifioitu Liettuan, Unkarin ja Slovenian parlamenteissa.
Perustuslaista järjestetään kansanäänestykset kaikkiaan yhdeksässä EU:n jäsenmaassa: Espanjan lisäksi Britanniassa, Hollannissa, Irlannissa, Luxemburgissa, Puolassa, Ranskassa, Portugalissa ja Tanskassa. Sopimuksen on määrä astua voimaan Suomen puheenjohtajuuskaudella 1. marraskuuta 2006.
Eduskunta päättää
Suomessa ei neuvoa-antavaa kansanäänestystä järjestetä, vaikka 51 kansanedustajaa lakialoitteessaan sitä vaatii. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan (kesk.) eduskunta käsittelee sopimusta Euroopan perustuslaista ensi syksyn ja mahdollisesti seuraavan talven aikana.
Perustuslakisopimusta käsitelleessä kansalaistilaisuudessa Helsingissä 15. helmikuuta puhunut Vanhanen sanoi, että hallitus tulee esittämään sopimuksen hyväksymistä ja että sen kaatuessa unionin toiminta perustuu Nizzan sopimukseen.
-Siihen verrattuna uusi sopimus korostaa enemmän päätöksenteon avoimuutta ja tarjoaa unionille astetta tehokkaamman tavan ajaa tavoitteitaan.
-Uusi sopimus ei olennaisella tavalla lisää unionin toimivaltaa. Eniten lisää mahdollisuuksia tulee sisä- ja oikeusasioiden alalla, jossa rikollisuuden torjunnan parantamiseksi olemmekin laajalti toivoneet yhteistyön tiivistämistä.
Vanhasen mukaan perustuslakisopimus antaa unionille mahdollisuuden laajentua nykyisestä 25 jäsenmaasta ja säilyttää silti toimintakykynsä.
Pääministeri Matti Vanhanen ei innostu kansanäänestyksen järjestämisestä Euroopan perustuslaillisesta sopimuksesta.
Presidentistä vahva äänitorvi
Perustuslakisopimuksen Vanhanen arvioi parantavan edellytyksiä unionin yhteisen ulkopolitiikan toteuttamiselle.
-Haluamme vahvistaa Euroopan yhtenäistä ääntä. Tässä onnistuminen edellyttää sitä, että jäsenvaltioilla on halua etsiä yhteistä kantaa ja antaa sitten unionin yhteisten instituutioiden ja edustajien toimia äänitorvenamme.
-Määräajaksi valittu Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja unionin ulkoministeri tulevat vahvistamaan yhden äänen ideaa.
Suomessa ei aluksi innostuttu unionille valittavasta presidentistä, mutta päätöksen hyväksyminen ei ollut Vanhasen mukaan sittenkään vaikeaa.
-Nyt on suuntauduttava siihen, että presidentistä tulee merkittävä äänitorvi. Hän pystyy saamaan kansainvälisesti uskottavamman aseman unionin edustajana kuin puolivuosittain vaihdelleet puheenjohtajat onnistuivat saamaan. Presidentin ja ulkoministerin yhteistyön pitää toimia. Meillä ei ole mitään syytä epäillä etteikö näin kävisi.