Timo Pesonen (vas.) ja Matti Mörttinen selvittivät valmisteilla olevaa EU:n perustuslaillista sopimusta pirkanmaalaisille toimittajille.
Suomessa on vastustettu kansanäänestyksen järjestämistä valmisteilla olevasta EU:n perustuslaista muun muassa siksi, että EU:n vastustajien on pelätty hakevan revanssia vuonna 1994 kärsimälleen tappiolle. Tuolloin 56,9 prosenttia äänestäneistä kannatti Suomen liittymistä Euroopan unioniin.
EU:n vastustajien kannalta tilanne on kuitenkin nurinkurinen.
-Niiden, jotka haluavat Suomen eroavan EU:sta, kannattaa äänestää perustuslain puolesta, koska se helpottaa unionista eroamista. Nykyisin se on erittäin hankalaa, Eurooppa-asioihin perehtynyt Aamulehden toimittaja Matti Mörttinen muistuttaa. Hän puhui Pirkanmaan Journalistien järjestämässä EU-tilaisuudessa Tampereella.
Eurooppa-valmistelukunnan eli konventin heinäkuussa EU:n puheenjohtajamaalle Italialle luovuttamaan perustuslakiluonnokseen on kirjattu säännöt, joiden nojalla jäsenmaa voi erota unionista. Tämä tapahtuisi viimeistään kahden vuoden kuluttua eroavan maan ilmoituksesta. Ero astuu voimaan, vaikka sen ehdoista ei päästäisikään yksimielisyyteen.
Erosta päättäisivät jäsenmaat määräenemmistöllä Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon jälkeen. Eroavan maan kanssa tehtäisiin sopimus, jossa määritellään sen myöhempi suhde unioniin.
Perustuslakiluonnos on lokakuussa käynnistyneen EU:n hallitusten välisen konferenssin käsiteltävänä.
Grönlanti erosi
EU:n perussopimuksissa ei ole jäsenvaltioden eroamista koskevia määräyksiä. Koska EU perustuu vapaaehtoisuuteen, eroaminen siitä on mahdollista. Se tapahtuisi kansanivälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti kaikkien sopimusosapuolelten välisten neuvottelujen jälkeen samaan tapaan kuin Grönlanti erosi vuonna 1982 silloisesta Euroopan yhteisöstä (EY).
Kansanäänestyksessä 53 prosenttia grönlantilaisista kannatti eroa EY:stä. Käytännössä ero toteutettiin siten, että emämaa Tanskan käymien neuvottelujen jälkeen Grönlantia koskevat määräykset poistettiin EY:n perustamissopimuksista. Laajan itsehallinnon omaavasta Grönlannista tuli vuonna 1985 EY:hyn assosioitunut alue.
Yksikään EU:n jäsenmaa ei ole hakenut eroa unionista. Britanniassa järjestettiin 1970-luvulla kansanäänestys EY:stä eroamiseksi. Briteistä 67 prosenttia äänesti kuitenkin EY-jäsenyyden puolesta.
Helpottaa hyväksymistä
Konventin belgialainen varapuheenjohtaja Jean-Luc Dehaene selvitti huhtikuussa, että erosäännöstön tarkoituksena on helpottaa tulevan perustuslakiesityksen hyväksymistä. Epäröiviin EU-kansalaisiin on helpompi vedota, kun erolle on olemassa selkeät säännöt.
Euroopan komission Suomen edustuston vt. päällikkö Timo Pesonen kiisti Tampereella, että eroamisen ehdot olisi luotu hankalaksi heittäytyvien maiden heittämiseksi ulos EU-perheestä.
-EU on eurooppalaisten valtioiden vapaaehtoinen yhteenliittymä. Toisaalta yhteinen raha on jo niin tiivis side, että on vaikea kuvitella, mitä seurauksia jonkin maan eroamisella voisi olla.