Uutta uljasta Tallinnaa on rakennettu paljolti ulkomaisen pääoman turvin. Nyt Virossa pelätään, että kielteinen EU-päätös sulkisi ulkomaiset rahahanat.
Suomessa on kannettu huolta viinahanojen avautumisesta ja valtion verotulojen vähenemisestä Viron EU-jäsenyyden myötä. Ongelmaan saattaa löytyä ratkaisu yllättävältä taholta. Mahdollista on, ettei Viro ehkä liitykään Euroopan unioniin.
Virolaisia EU-jäsenyyden tukijoita järkytti viime viikonvaihteessa tieto, että eräs maan vaikutusvaltaisimmista johtajista, keskustapuolueen (Keskerakond) johtaja Edgar Savisaar aikoo äänestää Viron EU-jäsenyyttä vastaan. Hänen vaikuttimikseen nähdään pitkälti sisäpoliittiset syyt.
Pääministeri Johan Partsin suosio on laskussa, kun hallitus ei ole saanut lupauksistaan huolimatta juuri mitään aikaan. Savisaar nähtävästi laskelmoi, että kielteinen EU-äänestystulos johtaisi hallitukseen eroon ja hänestä tulisi itseoikeutetusti uusi pääministeri.
Savisaar pelaa järkyttävän kovilla panoksilla, kun vaakakupissa toisaalta painaa isänmaan etu.
Pelivaraa Savisaarelle antaa virolaisten euroepäily, jossa järkisyillä ei ole paljon sijaa. Jos maaseudun eläkeläinen uskoo, ettei EU-jäsenyys kuitenkaan nostaisi vähiä eläkkeitä, ei ole paljon tehtävissä. Rakennerahastoista, koheesioista, sosiaalisesta dialogista on turha puhua ihmisille, joiden elinpiiri ei ulotu paljolti maakuntakeskuksen ulkopuolelle.
Viime huhti-toukokuussa EU-jäsenyyttä kannatti 44 prosenttia virolaisista. Vastaan oli 27 prosenttia ja omaa kantaansa ei osannut sanoa 29 prosenttia. Vuodessa eniten oli noussut epätietoisten osuus.
Virolaiset uskovat EU-jäsenyyden parantavan ennen kaikkea matkustusmahdollisuuksia. Eniten on karissut usko, että EU-jäsenyys parantaisi elintasoa. Samoin pelätään hintojen nousua.
Tallinnan ja Pärnun välistä maantietä on kunnostettu EU:n tuella.
Miljardin potti luvassa
Euroopan komission Suomen edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston järjestämällä toimittajamatkalla Tallinnaan selvisi, miten hyvät liittymisehdot Viro kykeni Brysselissä neuvottelemaan. Vuosina 2004-2006 Viro on saamassa EU:lta tukea runsaat miljardi euroa, kun se itse vastaavasti maksaa unionille noin 224 miljoonaa euroa.
Rakennerahastoilta on luvassa vuosittain tukea 19,2 miljoonaa euroa ja maatalouden vuosittaisen tuen määräksi arvioidaan noin 6,3 miljoonaa euroa. Vuosina 1991-2001 EU tuki Viroa Phare-, Ispa- ja Sapard-ohjelmien kautta 338 miljoonalla eurolla.
Tällaiset kortit saadaan käteen kerran elämässä. Tämä ymmärrettiin Liettuassa, jossa yksikään merkittävä poliitikko ei vastustanut EU-jäsenyyttä. Liettualaisista yli 91 prosenttia äänesti toukokuussa jäsenyyden puolesta.
Viron EU-äänestys 14. syyskuuta on sitova, koska kansalta kysytään kantaa myös maan perustuslain muuttamiseen. Viron nykyinen perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä vuonna 1992.
Toisin kuin monissa muissa hakijamaissa äänestysprosentilla ei ole Virossa merkitystä. Jos äänestystulos olisi kielteinen, uudesta kansanäänestyksestä voitaisiin perustuslain mukaan päättää vasta vuoden kuluttua. EU:n ja Viron suhteissa palattaisiin vuonna 1997 vallinneeseen tilanteeseen. Tuolloin oli voimassa vapaakauppasopimus.
Pääministeri Johan Parts uskoo, että virolaiset äänestävät 14. syyskuuta EU-jäsenyyden puolesta.
Pääministeri optimistinen
Virallinen Viro on optimistinen. Suomalaistoimittajat tavannut pääministeri Johan Parts arvioi, että äänestämässä käyvistä 60-70 prosenttia antaa tukensa EU-jäsenyydelle.
Viron hallituksen selvitysmies, suulähettiläs Jaak Jõerüüt puolestaan uskoo, että virolaiset ovat lopulta eurooppalaisempia kuin suomalaiset, joista vuoden 1994 kansanäänestyksessä EU-jäsenyyttä puolsi 56,9 prosenttia.
Viron EU-tiedotussihteeristön päällikkö Hannes Rumm on tyytyväinen, mikäli äänestysprosentti nousee viime maaliskuun parlamenttivaalien 58 prosenttiin.
-Virossa ei pyritäkään Liettuan kaltaiseen äänestystulokseen. Niukka enemmistö EU-jäsenyyden puolesta osoittaisi, että Viro on normaali länsieurooppalainen maa.
Optimismille löytyy myös katetta. Virallinen EU-kampanja käynnistyy vasta kesäkuun lopulla. Seitsemän muun hakijamaan selkeä kyllä EU:lle ei näy vielä kyselyjen tuloksissa. Kansanäänestyksen lopputulos ratkaistaan käytännössä Tallinnassa ja muissa suurissa kaupungeissa, jotka ovat maaseutua euromyönteisempiä.
Presidentti Arnold Rüütel on toistaiseksi seurannut tilannetta sivusta.