Antti Satulin mukaan Puola on avainasemassa, kun EU:n laajentumisesta tehdään lopullisia päätöksiä.
Suomen EU-suurlähettilään Antti Satulin mukaan EU:n laajentumisneuvottelut ovat todenteolla käynnistyneet niin, ettei laajentumista voi enää pysäyttää.
-Joinain päivänä EU:n johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto tekee päätöksen, että laajentuminen toteutetaan. Se voi tapahtua nopeammassakin aikataulussa kuin yleensä on kuviteltu. Näin varsinkin siinä tapauksessa, että usko hakijamaissa prosessin lopputulokseen alkaa horjua. Lähivuosina laajentuminen tulee olemaan isoin asia EU:ssa, Satuli kertoi Pirkanmaan Journalistien toimittajaryhmälle Brysselissä.
EU:n valtionpäämiesten viime joulukuussa allekirjoittama Nizzan sopimus avasi tien laajentumiselle nii, ettei EU:n rakenteisiin enää tarvita muutoksia ennen uusien jäsenten ottamista.
-Laajentumisprosessiin ja neuvotteluihin liittyy nyt enemmän poliittista latausta. Neuvottelupöytään pöytään on ryhdytty tuomaan myös vaikeita asioita, joista ensimmäinen koskee työvoiman vapaata liikkumista, Satuli sanoo.
Saksassa järjestetään liittopäivävaalit ensi vuoden syksyllä. Satulin mukaan Saksassa pelättiin sitä, että työvoiman vapaasta liikkumisesta ja sitä kautta koko laajentumisesta tulee vaaliteema niin, ettei Saksan hallituksella olisi enää poliittisia mahdollisuuksia tukea laajentumista täysimittaisesti. Muut EU-maat pitävät puolestaan tärkeänä sitä, että Saksa pysyy mukana laajentumisprosessissa.
-Espanja on vaatinut, että samanaikaisesti on ratkaistava kysymys rakennerahastojen tulevaisuudesta. Laajentumisen myötä EU:n bkt-keskiarvo laskee ja sen seurauksena iso osa Espanjan alueita putoaa pois rakennerahastojen ykköstukialueiden piiristä. Ennen kuin laajentumisessa voidaan edetä, tämä tilastovääristymä täytyy Espanjan mielestä korjata.
-EU:n budjettia ei toisaalta myöskään haluta kasvattaa, joten edessä ovat vaikeat neuvottelut, Satuli arvioi.
Eliitin ja kansalaisten kuilu on kasvanut EU:ssa. Kuva Tampereen EU:n huippukokouksesta lokakuussa 1999.
Puola avainasemassa
Nizzassa EU-maiden johtajat toivoivat, että ensimmäiset uudet jäsenet voisivat olla mukana seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa kesällä 2004. Näin ollen neuvottelut olisi saatava päätökseen viimeistään vuonna 2003, jotta hyväksymis- ja ratifiointiprosessi voisi edetä aikataulussa. Satuli näkee kaksi tekijää, jotka vaikuttavat laajentumisen aikatauluun.
-Toinen on EU:n isoissa jäsenmaissa järjestettävät vaalit ja niiden luoma poliittinen tilanne. Toinen vielä isompi tekijä on viime aikoina vahvistunut käsitys siitä, että laajentumista ei voida toteuttaa ilman, että Puola on mukana laajentumisen ensimmäisessä vaiheessa.
-Puola on erityisesti Saksalle tärkeä asia. Koko itälaajentumisessa Saksan kannalta kyse tuntuu olevan siitä, että Saksan itäraja siirtyy idemmäksi. Näin voidaan olla sellaisessa tilanteessa, että kerralla joudutaan hyväksymään jopa kymmenen uutta jäsenmaata.
Puolaa Satuli pitää ongelmallisena hakijamaa jo kokonsa puolesta. Puolassa viljelijäväestöä on suurin piirtein yhtä paljon kuin nykyisessä EU:ssa. Toisaalta hänen mukaansa pitää varmistaa myös se, etteivät saksalaiset ryhdy viljelemään Puolan peltoja saksalaisella tuottavuudella.
-Puolassa ollaan hyvin tietoisia saksalaisten asenteesta. Puolalaisten mielestä heillä on historiallinen oikeus EU-jäsenyyteen. Mutta mitä tällöin sanotaan Viron kaltaisille maille, jotka ovat tehneet suuria ponnisteluja EU-kuntoon pääsemiseksi, ja ne joutuvat kuitenkin odottamaan EU:n eteisessä.
Kuilu kasvanut
Nizzassa EU:n johtajat päättivät, että uusi hallitusten välinen konferenssi järjestetään vuonna 2004. Silloin on tarkoitus käydä käsiksi muun muassa Euroopan perustuslakiin.
-Nizzassa sovittiin myös siitä, uusi kokous valmistellaan eri lailla kuin aikaisemmin. Tämän taustalla on tietoisuus siitä, että poliittisen eliitin ja kansalaisten välinen kuilu EU-asioissa on selvästi kasvanut. Ne asiat, joista edellisissä hallitusten välisissä konferensseissa on keskusteltu, eivät ole kansalaisia kovin paljon kiinnostaneet. Kansalaisia kiinnostavat enemmän sellaiset asiat, jotka liittyvät heidän elintasoonsa, työllisyyteensä sekä turvallisuuteensa.
Satulin mukaan tavoitteena on vauhdittaa keskustelua EU:n tulevaisuudesta.
-On ennakkoluulottomasti pohdittava sitä, mitä halutaan EU:n tekevän ja mitkä asiat voidaan jättää jäsenmaiden ratkaistaviksi. Voitaisiinko jotkut EU:n tasolle nostetut asiat palauttaa jäsenmaille ja onko jäsenmaiden päätettävänä asioita, joita parhaiten voisivat toteutua EU:n tasolla.
-Tämän vuoden loppuun mennessä pitäisi sopia siitä, miten tämä keskustelu organisoidaan ja minkälainen mekanismi pannaan pystyyn. Tähän prosessiin kutsutaan mukaan myös hakijamaat.