Alexander Stubb uskoo, että EU voi hyvinkin kasvaa poliittiseksi suurvallaksi. Taloudellisen suurvalta se hänen mukaansa jo on etenkin kaupan alalla.
Kokoomuksen europarlamentaarikon Alexander Stubbin (EPP/ED) mukaan EU:n perustuslakisopimus voimaantullessaan mullistaa Suomen ulkopoliittisen edustuksen EU:ssa.
-Presidentillä ei tämän jälkeen ole enää asiaa Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Ulkoministerien kohdalla asia on yksiselitteinen, koska ulkoministerit on poistettu huippukokouksen kokoonpanosta. Pääministeri tai Eurooppa-asioista vastaava ministeri saa valita, kenet hän ottaa avustajakseen huippukokouksiin, Stubb muistutti Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston järjestämässä toimittajatilaisuudessa Helsingissä.
Sopimus murtaa EU:n nykyisen pilarirakenteen. Kakkospilarista, jonka sisältönä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö ja joka on ollut hallitusten välistä yhteistyötä, tulee normaalia EU-politiikkaa.
Neljännesvuosittain kokoontuneesta Eurooppa-neuvostosta tulee EU:n virallinen toimielin. Sille neuvosto valitsee pysyvän puheenjohtajan eli presidentin kaksi ja puolivuotiskaudeksi. Hänen mandaattinsa voidaan uusia kerran.
-Eurooppa-neuvostosta tulee entistä selkeämmin pääministerien neuvosto, joka hoitaa EU-asioita. Kun EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tulee EU-politiikkaa, se ei ole enää Suomen ulkopolitiikkaa. Siksi presidentin mukanaoloa on vaikea perustella.
-Perustuslain hyväksymisen jälkeen Suomi voi vihdoin noudattaa johdonmukaista ulkopolitiikkaa, jossa mekin puhumme yhdellä äänellä. Mekin olemme ulkopoliittisen johdon tasolla samaa mieltä rauhanturvalaista, miinoista, turvatakeista ja solidaarisuuslausekkeista. Suomi antaa yhden viestin, ei kahta tai kolmea.
-Parlamentarismi kasvaa, kun EU-politiikasta ja siihen liittyvästä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaa entistä selkeämmin pääministeri. Hän on vastuussa eduskunnalle, keskustelee huippukokousten edellä eduskunnan kanssa poliittisista linjauksista ja on niistä takaisin tulleessaan vastuussa, Stubb visioi.
Ranskan presidentti osallistuu Stubbin mukaan jatkossakin Eurooppa-neuvoston kokouksiin, sillä Ranskassa presidentti johtaa EU-politiikkaa.
-Suomen perustuslain mukaan hallitus päättää EU-politiikasta ja tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa.
Britit äänestävät EU-jäsenyydestä
EU:n johtajat allekirjoittivat nykyiset perussopimukset korvaavan perustuslaillisen sopimuksen Roomassa 29. lokakuuta 2004. Stubbin mukaan ei ole oikein, että yhden maan kielteinen kanta voi periaatteessa estää sopimuksen voimaantulon. Hän kuitenkin uskoo sopimuksen astuvan voimaan, vaikka joissakin maissa sitä ei hyväksyttäisi.
-Paras vaihtoehto olisi ollut yleiseurooppalainen kansanäänestys. Perustuslaillisen sopimuksen takana on kuitenkin niin paljon poliittista historiaa ja energiaa, että varmasti löydetään jokin ratkaisu niin, että brititkin voivat sen hyväksyä. Britanniassa ei äänestetä perustuslain hyväksymisestä vaan maan EU-jäsenyydestä.