Pohjoismaisen lehtimieskerhon uusi johtokunta: Einar Gullvåg Stålesen (vas.) Patrick Holmström, Ann Grete Bangsund ja Sten Ulrik Johannessen.
Kolmisenkymmentä Pohjoismaisen lehtimieskeskuksen pääkurssin käynyttä toimittajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta oli koolla, kun pitkään uinunut Pohjoismainen lehtimieskerho elvytettiin henkiin Tanskan Århusissa 2. syyskuuta. Yleiskokous äänesti yksimielisesti toiminnan jatkamisen puolesta.
Yhdistykselle valittiin kevennetty johtokunta. Puheenjohtajana toimii Patrick Holmström Ylen ruotsinkielisestä uutistoimituksesta sekä jäseninä Sten Ulrik Johannessen Tanskasta ja Ann Grete Bangsund Norjasta. Johtokunnan varajäseneksi valittiin Einar Gullvåg Stålesen Norjasta. Heidän vaativana tehtävänään on luotsata kunnianarvoisa kerho uuteen nousuun.
Hiljaiseloa koko 2000-luvun viettäneen Pohjoismaisen lehtimieskerhon pankkitilillä oli elokuun lopussa 13 358,81 Ruotsin kruunua. Århusiin kokoontuneista enää vain yksi ilmoitti maksaneensa jäsenmaksunsa. Yleiskokous päätti, ettei jäsenmaksua kerätä ainakaan vuoteen.
Vuonna 1998 kerholla oli noin 50 jäsentä. Jäseniksi voivat liittyä kaikki, jotka ovat käyneet vuosittain Århusissa järjestetyn pääkurssin.
Århusin pääkurssi on yhteispohjoismaisen toimittajakoulutuksen klassikko. Vuodesta 1958 lähtien 16 toimittajaa eri Pohjoismaista on saanut Århusissa rautaisannoksen tietoa Pohjolasta. Pitkään kurssin kesto oli kolme kuukautta helmikuusta huhtikuuhun. Sitten kurssin kestosta nipistettiin kuukausi pois. Nykyisin kurssin ajankohta on vaihtunut syksyyn.
Jälleennäkemisen riemu oli suuri entisessä opinahjossa Århusissa.
Laitoksesta projektiksi
Pohjoismaiden lehtimieskeskuksen edeltäjä oli Pohjoismaiden lehtimieskurssi, joka perustettiin vuonna 1957 yhtenä ensimmäisistä Pohjoismaiden neuvoston alaisista laitoksista. Sen rehtorina vaikutti pitkään legendaarinen Erik Reske-Nielsen Tanskasta.
Osana kulttuuriyhteistyön uudistamista Pohjoismaiden kulttuuriministerit päättivät kesäkuussa 2005 Pohjoismaisen lehtimieskeskuksen lakkauttamisesta ja sen kurssitoiminnan jatkamisesta uusissa rakenteissa. Tämän vuoden alussa Pohjoismaiden lehtimieskeskus liitettiin osaksi Århusin yliopiston Journalistiikka- ja täydennyskoulutuskeskusta (CFJE). Rehtoria keskuksella ei enää ole.
-Ensi vuoden alussa Pohjoismaiden lehtimieskeskus muuttuu laitoksesta samannimiseksi projektiksi. Vuosina 2007-2009 kurssitoiminta jatkuu Århusissa, mutta sen jälkeisestä toiminnasta ei ole tietoa, CFJE:n johtaja Sten K. Rasmussen sanoo.
Pohjoismaisen lehtimieskeskuksen suurin anti on ollut pohjoismaisen tietoisuuden syventämisessä. Yksi Århusin tapaamisessa mukana olleista ruotsalaistoimittajista myöntää katsovansa Pohjolaa kurssin jälkeen aivan toisin silmin kuin ennen.
-Suomi oli jossain idässä, mutta siihen en kiinnittänyt mitään huomiota. Nyt tilanne on aivan toisin, hän sanoo
Ruotsalainen toimittajaveteraani Håkan Nohrén esitti, että Århusin tarjontaan sisällytettäisiin Pohjoismaiden historian kurssi. Ilman menneisyyden tuntemusta ei hänen mukaansa voida ymmärtää myöskään nykyisyyttä.
Juha Rannalla ja Patricia Bruunilla riitti keskusteltavaa yleiskokouksen tauolla.
Ammatillisesti avartava
Aamulehden nordisteihin lukeutuva viestintäpäällikkö Juha Ranta luonnehtii vuoden 1990 Århusin pääkurssia ammatillisesti avartavaksi.
-Kielitaito karttui ja kurssilla syntyneet kontaktit ja ystävyyssuhteet ovat olleet myöhemmin hyödyksi myös jutunteossa.
Bonnierin ensimmäisen toimittajapalkinnon Suomessa saanut vuoden 1991 kurssilainen Patricia Bruun turkulaisesta Åbo Underrättelser -lehdestä korostaa pohjoismaisen identiteetin merkitystä laajentuneessa Euroopan unionissa. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallia hän pitää vahvana argumenttina globalisoituvassa Euroopassa.
-Tärkeää on myös, että pohjoismaiset toimittajat tuntevat mahdollisimman hyvin naapurimaiden historiaa.
Rannan ja Bruunin mielestä ei ole ajateltavissa, että Århusin pääkurssin kieli muutettaisiin englanniksi, vaikka se edistäisi kurssilaisten tasa-arvoa ja koska kaikki sitä kuitenkin ymmärtävät.
-Ilman ruotsinkielen taitoa on vaarana, että yhteys pohjoismaisuuteen katkeaa. Toimittajat menettävät paljon informaatiota, mikäli he eivät osaa lukea pohjoismaisia lehtiä, Patricia Bruun painottaa.
-Vahvalla kouluruotsilla on tultu toimeen Århusissa. Mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, kun ruotsin kielen opetus ja arvostus Suomen kouluissa entisestään vähenee, Juha Ranta kysyy. Hän uskoo yhteispohjoismaisen toimittajakoulutuksen jatkuvan, vaikka toiminta Århusissa päättyisi.
-Tärkeintä on tulevan opetuksen sisältö, ei se, minkälaisten seinien sisällä sitä annetaan.