Turkin pääministeri Bülent Ecevit EU:n huippukokouksessa Helsingissä joulukuussa 1999. Tuolloin Turkki hyväksyttiin EU:n ehdokasmaaksi.
Armenialaisten kansanmurhan muistopäivää vietettiin 24. huhtikuuta. Tuona päivänä vuonna 1915 yli 2 000 Konstantinopolin armenialaisten poliittista ja uskonnollista johtajaa sekä älymystön edustajaa pidätettiin ja lähettiin Anatolian sisämaahan vankilaan, jossa melkein kaikki heistä surmattiin.
Vuoteen 1917 jatkuneissa joukkokarkoituksissa, teloituksissa ja raiskauksissa arvioidaan kuolleen jopa 1,5 miljoonaa armenialaista. Turkki on toistuvasti kiistänyt syytteet kansanmurhasta, mutta turkkilaisen historiatulkinnan mukaan kuolleita ensimmäisen maailmansodan sekasortoisissa oloissa olisi ollut noin 300 00.
Kristityt armenialaiset olivat Ottomaanien valtakunnan suurin vähemmistö vuonna 1827 tapahtuneen Kreikan itsenäistymisen jälkeen. Armenialaisliikkeen uudistusvaatimuksiin sulttaani Abd-ul-Hamid II vastasi vuosina 1894-1896 verilöylyllä, jossa arvioidaan kuolleen noin 200 000 armenialaista. Joukoittain armenialaisia surmattiin myös vuosina 1905 ja 1909.
Turkki ei ole joutunut tilille armenialaisten kansanmurhasta, vaikka sitä ensimmäisen maailmansodan jälkeen yritettiinkin. Brittien miehittämässä Konstantinopolissa aloitettiin oikeudenkäynnit, joista kuitenkin luovuttiin.
Hyvän esitaistelijana esiintyvä Yhdysvallat ei halunnut puuttua kansanmurhaan, vaikka kauhistunut suurlähettiläs Henry Morgenthau sitä pyysi. Yhdysvallat ei ole myöhemminkään tuominnut tärkeää Nato-liittolaistaan Turkkia kansanmurhasta.
Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone käsitteli lokakuussa 2000 päätöslauselmaesitystä, joka olisi tuominnut turkkilaisten toteuttaman armenialaisten kansanmurhan. Turkin painostuksesta presidentti Bill Clinton pyysi kuitenkin kongressiedustajia hautaamaan hankkeen, joka olisi saattanut vaikuttaa kielteisesti tulenarkaan Lähi-idän tilanteeseen.
Armenialaisten joukkotuhon tuomitsemiselle eivät ole myöskään syttyneet Iso-Britannia ja Israel, joka ei halua muita jakamaan holokaustin, juutalaisten joukkotuhon muistoa.
Haloselta ei myötätuntoa
Ranskan kansalliskokous hyväksyi tammikuussa 2001 lakiesityksen, jossa armenialaisten joukkotuho tunnustettiin kansanmurhaksi. Vastaavan päätöksen ovat tehneet Argentiina, Armenia, Kanada, Libanon, Sveitsi, Uruguay, Vatikaani, Venezuela, Venäjä sekä EU-maista Belgia, Hollanti, Italia, Kreikka, Kypros, Puola, Ruotsi, Saksa ja Slovakia.
Suomi ei ole tunnustanut armenialaisten kansanmurhaa. Syyskuussa 2005 Armeniassa valtiovierailulla ollut presidentti Tarja Halonen vältti puhumasta kansanmurhasta, mikä Turkissa herätti suurta huomiota. Halosen mukaan Suomessa ei ole ollut tapana tunnustaa historiallisia tapahtumia.
Euroopan parlamentti tuomitsi armenialaisten kansanmurhan vuonna 1987. Syyskuussa 2005 parlamentti vaati Turkkia tunnustamaan kansanmurhan ennen kuin se voi liittyä EU:n jäseneksi. Parlamentilla on valta hyväksyä tai hylätä uudet jäsenmaat.