Uralin alueella sijaitsevan Udmurtian tasavallan lippu.
Venäjältä on kantautunut huolestuttavia tietoja suomalais-ugrilaisten kansojen ahdingosta. Erityisesti esillä ovat olleet Uralin alueen Marinmaassa eli Mari Elin tasavallassa elävät marit, joita aikaisemmin kutsuttiin tsheremisseiksi.
Helsingin Sanomat julkaisi helmikuussa 22 suomalais-ugrilaisten kansojen edustajan ja ystävän allekirjoittaman vetoomuksen Marin kansan puolesta. Siinä vedottiin Venäjän viranomaisiin, että he välittömästi lopettaisivat Marinmaan demokraattiseen oppositioon kohdistuvat hyökkäykset.
Vuonna 1991 tapahtuneen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiset vuodet olivat autonimiseksi julistautuneessa Marinmaassa kansallisen heräämisen aikaa. Kahteen murteeseen jakautuneesta marin kielestä tehtiin tasavallan toinen virallinen kieli ja kouluissa sitä ryhdyttiin opettamaan pakollisena oppiaineena.
Marilaisten vaino alkoi sen jälkeen, kun äärikansallinen, Vladimir Zhirinovskin hengenheimolainen Leonid Markelov valittiin Marinmaan presidentiksi joulukuussa 2000. Sittemmin marin kielen opetusta kouluissa on vähennetty ja siitä on tehty vapaaehtoinen oppiaine. Monia marilaisen älymystön edustajia on erotettu viroistaan ja marinkielisten julkaisujen painaminen on estetty. Marin kansallisteatteri on lakkautettu.
Vakavimmat syytökset koskevat marilaisoppositioon kohdistettua fyysistä väkivaltaa. Ainakin kaksi toimittajaa ja yksi painotalon johtaja on surmattu. Mariälymystön edustajia on kuollut ja vakavasti loukkaantunut hämäräksi jääneissä auto-onnettomuuksissa. Venäjänkielisen Kudo+Kodu -lehden päätoimittaja ja marilaisten kansallisen liikkeen johtaja Vladimir Kozlov hakattiin henkihieveriin.
Leonid Markelovia on verrattu Valko-Venäjän diktaattoriin Aleksandr Lukashenkaan.
Neuvostoliiton aikaan
Marit eivät ole ongelmineen yksin, vaan tilanne on yhtä synkkä muillakin Venäjän suomensukuisilla kansoilla. Boris Jeltsinin ajan suojasään jälkeen Vladimir Putinin johtaman Venäjän vähemmistöpolitiikassa on palattu Neuvostoliiton aikaan. Pelko Venäjän hajoamisesta ajoi Putinin vallan keskittämiseen, jonka vähemmistökansat saavat nyt tuntea nahoissaan.
Aluejohtajia ei enää valita vaaleilla, vaan heidät nimittää presidentti. Valinnan siunaavat alueiden parlamentit. Myös Venäjän passiuudistus tähtää yhtenäisvaltion luomiseen. Vähemmistökansallisuutta ei enää merkitä passiin.
Uutta uhkaa Venäjän suomensukuisille kansoille merkitsee Venäjällä käynnistynyt prosessi liittovaltion yksiköiden vähentämiseksi nykyisestä 89:stä. Ensi joulukuussa yhdistetään Uralilla sijaitsevat Permin alue ja Permin Komin autonominen piirikunta Permin aluepiiriksi. Permin Komi on ainoa Venäjän federaation hallintoyksikkö, jolla suomensukuinen alkuperäiskansa - komipermjakit - ovat enemmistönä.
Sukupuutto uhkaa
Marien lisäksi suomensukuisilla komeilla, mordvalaisilla ja udmurteilla on neuvostoajalta periytyvät omat nimikkotasavaltansa. Yhteistä niille on se, ettei yhdessäkään alkuperäiskansa ole enemmistönä. Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Marinmaan 728 000 asukkaasta venäläisiä oli 47 prosenttia ja mareja 43 prosenttia. Yli puolet mareista asuu oman nimikkotasavaltansa ulkopuolella.
Venäjän 145 miljoonasta asukkaasta 26 miljoonaa kuuluu vähemmistökansoihin. Suomen sukukieliä puhuvien kansojen asukasluku oli 2,7 miljoonaa vuonna 2002. Mordvalaisia on 1,1 miljoonaa eli enemmän kuin syntyperäisiä virolaisia. Heistä kuitenkin vain kaksi kolmasosaa puhuu mordvaa äidinkielenään.
Unkarilainen professori János Pustay arvioi Venäjän suomensukuisten kansojen asukasluvun lähes puolittuvat eli putoavan 1,6 miljoonaan vuoteen 2093 mennessä.
Uralin alueella sijaitsevan Udmurtian tasavallan vaakuna.
Tukea Euroopasta
Venäjä on ratifioinut Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen. Sillä ei näytä olevan kuitenkaan paljonkaan painoa, kun johtavat länsimaat katsovat läpi sormien Venäjän ihmisoikeusrikkomuksia. Ensi vuonna Venäjästä tulee Euroopan neuvoston puheenjohtajamaa.
Marien kansallinen järjestö Mari Ushem on avoimessa kirjeessään pyytänyt apua presidentti Tarja Haloselta. Elokuussa Vladimir Putinin tavannut Halonen kuitenkin katsoi, ettei marien tilanne ole Venäjällä pahimmasta päästä ja ettei Suomi halua nostaa sitä kansainväliseksi kiistakysymykseksi.
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen Kimmo Sasi (kok.) jätti huhtikuussa järjestön parlamentaariselle yleiskokoukselle aloitteen, jossa vaaditaan marien aseman kohentamista ja oikeutta marin kielen käyttöön yhteiskunnallisen toiminnan eri aloilla.
Euroopan parlamentti hyväksyi 12. toukokuuta Strasbourgissa päätöslauselman, jossa Venäjän sekä Marinmaan hallituksia syytettiin marien sortamisesta.
SDP:n puheenjohtaja ja nykyinen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma teki maaliskuussa eduskunnassa valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen marien kohtelusta. Vastauksessaan ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) lupasi, että EU:n ja Venäjän kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä ihmisoikeuksia koskevissa tapaamisissa tullaan käsittelemään myös suomalais-ugrilaisten kansojen asemaa Venäjällä ja että marien kohtelu otetaan esille myös seuraavassa Suomen ja Venäjän ulkoministerien tapaamisessa.