Virtsun satamassa on vaatimaton neuvostoarmeijan muistomerkki.
Länsivirolaisessa Virtsun satamassa on vaatimaton neuvostoarmeijan muistomerkki. Se muistuttaa kenraaliluutnantti F.N. Starikovin johtaman Neuvostoliiton 8. Armeijan työntymisestä Itämeren rantaan 25. syyskuuta 1944 sen jälkeen, kun Saksan sodanjohto oli päättänyt luopua manner-Virosta.
Taistelu Viron pääsaarista, Hiidenmaasta ja Saarenmaasta alkoi kaksi päivää myöhemmin. Näihin sotatoimiin osallistui myös suomalaisia.
Moskovassa 17. syyskuuta solmittu välirauhansopimus edellytti, että Suomen oli luovutettava sodan ajaksi liittoutuneiden käyttöön kauppalaivastonsa sekä myös jäänmurtajat.
Saksalaiset olivat laskeneet Viron rannikolle magneettimiinoja, joten teräsrunkoisia aluksia saarten maihinnousuissa ei voitu käyttää. Valvontakomissio määräsi ensi töikseen Suomen luovuttamaan neuvostoliittolaisten käyttöön puurunkoisia aluksia, 50 kaljaasia tai jahtia ja 50 moottorivenettä miehistöineen sekä varustettuna kymmenen päivän muonalla ja polttoaineella. Alusten oli määrä olla Hangossa 2. lokakuuta.
Pakolla ja suostutteluin saatiin kootuksi osasto Arho, jota komensi Mannerheim-ristin ritari, komentajakapteeni Olavi Arho. Hangossa venäläiset tykkiveneet valvoivat osaston muodostamista.
Ensimmäiset alukset lähtivät Hangosta jo lokakuun 2. päivän iltana ja loputkin neljä päivää myöhemmin.
Rohukülan edustalle
Venesaattueet päätyivät Osmussaaren kautta Haapsalun ulkosataman Rohukülan edustalle, jossa venäläiset ottivat moottoriveneet käyttöönsä. Kaljaaseihin jäi suomalainen miehistö. Suomalainen alusosasto ohjattiin myös Tallinnan itäpuolelle.
Vaikka Suomesta tulleita aluksia piti käyttää ainoastaan rauhanomaisiin huolto- ja kuljetustehtäviin Viron rannikolla, suomalaiskaljaasit miehistöineen pakotettiin myös sotatoimiin.
Rohukülassa suomalaiskaljaaseihin lastattiin sotilaita, tykistöä ja hevosia, jotka 4. lokakuuta vietiin yli Väinameren Hiidenmaalle Heltermaan satamaan. Paluumatkalla Rohukülaan tuotiin haavoitteneita neuvostosotilaita.
Myöhään saman päivän iltana täyteen lastatut suomalaisalukset lähtivät kohti Saarenmaan päääsaarta, jonne saksalaiset olivat vetäytyneet Muhusta. Taalikuun ja Triigiin kuljetettiin 5. lokakuta kaksi maihinnousuosastoa ja kaksi prikaatia. Näissä sotatoimissa saksalainen tykistö upotti ammuksilla lastatun kaljaasin miehistöineen.
Tehumardissa Kuressaaren eteläpuolella on neuvostoajalla pystytetty Saarenmaan taistelujen muistomerkki.
Kahdeksan menehtyi
Tämän jälkeen suomalaisaluksia ei maihinnousuissa tarvittu, vaan niitä käytettiin huoltokuljetuksiin Virtsun ja Kuivastun välillä. Maihin suomalaismiehistöllä ei ollut asiaa. Alukset olivat enimmäkseen ankkurissa Rohukülan edustalla.
Pääosa osasto Arhon aluksista palasi Hankoon 25. lokakuuta. Viimeiset alukset olivat Hangossa 7. marraskuuta.
Sotahistorijoitsija Niilo Lappalainen arvioi, että suomlaisalusten osuus Viron rannikon sotatoimissa oli yllättävän suuri.
Kahdeksan hukkuneen lisäksi menetykset olivat 16 kaljaasia ja 22 moottorivenettä. Kaljaaseista saksalaiset sukellusveneet upottivat viisi.
Taistelu Saarenmaasta päättyi ankarien taistelujen jälkeen 24. marraskuuta 1944.