Viron Punainen Risti keräsi rahaa Georgian auttamiseksi Saarenmaalla
Georgian kriisin ollessa kuumimmillaan presidentti Mihail Saakashvili vertasi tilannetta Suomen talvisotaan. Myös presidentti Jimmy Carterin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana toimineen professori Zbigniew Brezezinskin mielestä Georgia oli moraalisesti ja strategisesti samassa tilanteessa kuin Suomi talvisodassa.
Tätä tulkintaa ei Suomessa ymmärretty, koska "Georgia hyökkäsi ensin".
Presidentti Dmitri Medvedevin mukaan Venäjä tai Neuvostoliitto eivät ole milloinkaan aloittaneet hyökkäyssotaa.
Historia kertoo kuitenkin aivan jotain muuta. Neuvostoliiton syntilistalla ovat Puolan itäosien miehitys syksyllä 1939, hyökkäykset Suomeen 1939 ja 1941, Berliinin ja Unkarin kansannousujen kukistaminen 1953 ja 1956, Tshekkoslovakian miehitys 1968 sekä tunkeutuminen Afganistaniin 1979. Venäjä aloitti sodat Itshkerian tshetsheenitasavaltaa vastaan 1994 ja 1999.
Kun Venäjän presidentti valehtelee näin räikeästi, on syytä epäillä myös Venäjän selityksiä siitä, kuka aloitti Georgian sodan.
Venäjän mielestä Georgia aloitti sodan. Medvedev vertasi Georgian hyökkäystä Etelä-Ossetiaan terrori-iskuihin Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001.
Georgian vaihtoehdot olivat vähissä sen jälkeen, kun Venäjän tukemat osseettijoukot olivat toistuvasti tulittaneet georgialaiskyliä. Saakashvilin mukaan Georgia pakotettiin ansaan.
- Kun iso Venäjä on hyökännyt pienemmän naapurinsa kimppuun, se on aina syyttänyt naapuriaan, Saakashvili muistutti. Mainilan laukaukset ammuttiin nyt Georgiassa.
Saksalta myötätuntoa
Baltian maissa ja Puolassa ryhdyttiin puhumaan uudesta Molotovin-Ribbentropin sopimuksesta, kun Venäjä ja Saksa sopivat Itämeren kaasuputkesta. Talvisodassa Saksa oli Neuvostoliiton liittolainen. Länsi-Euroopassa Saksasta on löytynyt eniten myötätuntoa Venäjän toimille Georgiassa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy olivat kiivaimmin vastaan, kun Nato pohti huippukokouksessaan Bukarestissa viime huhtikuussa Georgian ja Ukrainan ottamista mukaan liiton jäsenyysvalmennnusohjelmaan (MAP). Venäjää ei haluttu ärsyttää.
Testaamatta jäi, olisiko Naton ehdokasjäsenyys estänyt Venäjän toimet. Venäjän väitetään aloittaneen sotavalmistelut huhtikuussa heti Naton huippukokouksen jälkeen.
Georgia tarjosi 28. maaliskuuta Abhasialle ja Etelä-Ossetialle laajaa autonomiaa, mikä kapinamaakunnille ei kuitenkaan kelvannut. Saakashivilin taloudellisena neuvonantajana toiminut Viron ex-pääministeri Mart Laar varoitti brittiläisessä Financial Times -lehdessä huhtikuussa länttä aikeista liittää Abhasia ja Etelä-Ossetia Venäjään. Laar vertasi Venäjän käyttäytymistä Natsi-Saksaan.
Kovia kysymyksiä
Sosialistiryhmää edustavaa europarlamentaarikko Lasse Lehtistä kiinnostaa, miten Suomi vastaisi, jos Venäjä haluaisi uuden yya-sopimuksen tai jos se haluaisi vuokrata puolueettomalta naapuriltaan tukikohdan tai pari liittoutuneen Viron vastarannalta.
Venäjä ei jätä Itämeren kaasuputkea ilman sotilaallista suojaa. Vastakkaisasettelun kärjistyessä Venäjän sotalaivojen esteetön pääsy Kaliningradiin korostuu.
Lehtinen uskoo, että valtiojohto, veteraanit ja suuret ikäluokat taipuisivat.
Sen sijaan nuoret saattavat hänen mukaansa olla eräänä päivänä sitä mieltä, että arkailu silloin kun mahdollisuuksien ikkuna oli levällään, oli Suomelle geopoliittinen katastrofi.