Vagarin saarelta tunneli laskeutuu 109 metrin syvyyteen Atlantin valtameren alle.
Färsaarelaisilla oli 1950-luvulla unelma. Salmien ja vuonojen rikkoman vuoristoisen saarimaakunnan kaukaisimpaankin kolkkaan piti rakentaa joko maantie tai tunneli.
Unelma toteutui viime vuonna, kun viimeiseenkin eristyksissä olleeseen kymmenen asukkaan Gásadalurin kylään valmistui 1 700 metriä pitkä tunneli.
Färsaaret koostuu 18 saaresta, joista 17 on asuttuja. Tanskaan kuuluvassa saarimaakunnassa on yli 960 kilometriä maanteitä, joista pienimmätkin ovat asfaltoituja. Tunneleita tieverkolla on 17.
Färsaarten 48 000 asukkaasta 75 prosenttia tuli kiinteän tieverkon piiriin, kun Streymoyn ja Vagarin saarten välisen Vestamannasalmen alittava Vagatunneli valmistui.
Tunnelin suunnittelu alkoi 1970-luvulla. Tuolloinkin färsaarelaisilla oli unelma: kaikki viisi pääsaarta tuli yhdistää tunneleilla, jotka kulkevat Atlantin valtameren alla.
-Vestmannasalmen yli suunniteltiin myös siltaa, mutta tunneli valittiin kustannussyistä, Vagatunnilin ja Nordoyatunnilin -yhtiöiden toimitusjohtaja Dávid Reinert Hansen sanoo.
Eysturoyn ja Bordoyn välisen Leirvikvuonon alittavan Nordoyatunnelin on määrä valmistua vuonna 2006. Tuolloin kiinteän tieverkon piiriin pääsee jo 85 prosenttia färsaarelaisista.
Vagatunnelin pituus on 4,9 kilometriä. Syvimmillään se kulkee 105 metriä merenpinnan alapuolella. Nordoyatunnelista tulee 6,3 kilometriä pitkä. Syvimmillään se on 150 metriä merenpinnan alapuolella.
Dávid Reinert Hansen sanoo Färsaarten tunneleissa ajamisen olevan yhtä turvallista kuin maanteillä.
Käyttäjiä riittää
Vagatunnelin rakentaminen maksoi 305 miljoonaa Tanskan kruunua (19,4 miljoonaa euroa). Nordoyatunnelin kustannuksiksi arvioidaan 405 miljoonaa kruunua (25,8 miljoonaa euroa).
Tanskan valtio maksaa Färsaarten budjettiin tätä nykyä vuosittain noin 600 miljoonaa kruunua (38,2 miljoonaa euroa). Hansen kuitenkin kiistää, että tanskalaiset veromaksajat olisivat joutuneet maksumiehiksi.
-Kumpaankaan projektiin ei olisi ryhdytty, ellei tunneleille olisi ollut riittävästi käyttäjiä. Maakuntahallitus on mukana molemmissa tunneliyhtiöissä noin 60 prosentin osuudella. Loput hoidetaan lainarahoituksella, jonka takaisinmaksuaika on 15 vuotta.
-Tunnelin käyttäjiltä peritään lauttamatkan suuruinen maksu. Molempien projektien rahoitus jakautuu kahdeksalle vuodelle.
Hansenin mukaan Vagatunnelilla on käyttäjiä tuplasti siihen, mitä alun perin arvioitiin. Tällä hetkellä Vestamannasalmen alittaa 800-1 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nordoyatunnelilla arvioidaan olevan saman verran käyttäjiä.
Vagatunnelin valmistuttua matka Vagarin kansainväliseltä lentokentältä Färsaarten pääkaupunkiin Tórshvniin lyheni runsaasta kahdesta tunnista alle tuntiin.
Nordoyatunneli on tärkeä siksi, että saarimaakunnan toiseksi suurin kaupunki Klaksvik sijaitsee pohjoissaarilla.
Vagatunneli kulkee Vestmannasalmen alla. Tunneli yhdistää Vagarin (vas.) ja Streymoyn saaret.
Maailman pisin
Tórshavnista on suunnitteilla tunneli pohjoiseen Eysturoyn saarelle, jonne on jo siltayhteys. Unelmien huipennus olisi tunneli Tórshavnista Sandoyn saarelle ja sieltä edelleen Färsaarten eteläisimmälle saarelle Suduroylle. Toteutuessaan Sandoyn ja Suduroyn merenalaistunneli olisi maailman pisin.
-Eteläisillä saarilla asukkaita on liian vähän, jotta tunnelin rakentaminen olisi taloudellisesti järkevää. Unelma kuitenkin elää, vaikka sen toteutuminen kestäisikin vuosikymmeniä, Hansen sanoo.