Poul Michelsen on toiminut neljä vuotta Suomen kunniakonsulina Färsaarten pääkaupungissa Tórshavnissa.
Färsaarilla toimiva Suomen kunniakonsuli Poul Michelsen ei enää pohtisi, milloin Tanskaan kuuluvan saarimaakunnan on aika itsenäistyä.
-Se aika on nyt, hän painottaa ja muistuttaa epäilijöitä siitä, että Tanskan merkittäväksi koettu taloudellinen tuki joskus kuitenkin loppuu.
-Uudessa EU:ssa on paljon rahareikiä, joita Tanska EU:n jäsenenä joutuu rahoittamaan. Tanskasta saatu tuki on jo vähentynyt sadoilla miljoonilla kruunuilla. Itsenäistymisessä kyse on moraalista ja kansallisesta ylpeydestä.
Hän ei myöskään näe, että Färsaarten vesillä olevien öljy- ja kaasuesiintyminen hyödyntäminen vasta avaisi tien itsenäisyyteen.
-Meidän on luotettava omiin voimavaroihimme, niihin, mitä meillä nyt on.
Michelsen oli perustamassa Färsaarten jalkapalloliittoa ja vei 15 vuodessa saarimaakunnan Maailman jalkapalloliiton (FIFA) ja Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) jäseniksi.
-Meille sanottiin, että olette liian pieniä kansainväliseen jalkapallotoimintaan. Vastasimme, että olemme oma kansa ja että meillä on oma kielemme ja siksi meillä on oikeus omaan maajoukkueeseen. Ensimmäisessä karsintaottelussa voitimme Itävallan. Sen jälkeen meidät on otettu todesta.
Färsaarten parlamentissa, Løgtingissä on 32 jäsentä.
Tanska taktikoi
Vuoden 1946 kansanäänestyksessä niukka enemmistö färsaarelaisista kannatti itsenäisyyttä. Erinäisten vaiheiden jälkeen kaksi vuotta myöhemmin päädyttiin kuitenkin siihen, että Färsaaret sai laajan itsehallinnon osana Tanskan kuningaskuntaa.
Vuonna 1998 itsenäisyysprosessi käynnistyi uudelleen. Tanska osasi kuitenkin tälläkin kertaa pelata korttinsa oikein.
-Tanska tarjosi meille itsenäisyyttä kolmessa vuodessa ota tai jätä -periaatteella. Me pyysimme ylimenoajaksi 15 vuotta. Tämä oli Tanskan kansankäräjien yksimielinen päätös, Michelsen sanoo. Samalla se oli hänen mukaansa ensimmäinen kerta, kun demokratia ei Tanskassa toiminut.
Färsaarelaisten rivit hajosivat. Prosessin epäonnistuminen johti uusiin vaaleihin. Viime helmikuussa valtaan nousi sosiaalidemokraatti Jóannes Eidesgaardin johtama hallituskoalitio, joka kannattaa pysymistä Tanskan yhteydessä.
Michelsen on Länsi-Pohjolan neuvoston jäsen. Hän uskoo Grönlannin seuraavan perässä, jos Färsaaret päättää itsenäistyä.
-Grönlanti on valtavan kokonsa takia eri asemassa kuin Färsaaret. Siellä itsenäistymisprosessi tulee kestämään huomattavasti kauemmin.
Färsaarelaiset ovat ylpeitä jalkapallomaajoukkueestaan. Kuva Tórshavnin jalkapalloareenalta.
Vapaaehtoistyötä Suomen hyväksi
Poul Michelsen on toiminut neljä vuotta Suomen kunniakonsulina Färsaarilla. Hän on liikemies, moninkertainen Färsaarten mestari pöytätenniksessä ja sulkapallossa, Tórshavnin entinen kaupunginjohtaja ja nykyinen porvarillisen Fólkaflokkurin-puolueen kansanedustaja.
Hän sanoo ryhtyneensä konsuliksi, kun sitä pyydettiin.
-Kyse on vapaaehtoistyöstä Suomen hyväksi. Palkkaa kunniakonsulin työstä ei makseta.
Michelsenillä on liikemiehenä, urheilujohtajana ja nordistina yhteyksiä Suomeen.
Toisin kuin edellinen kunniakonsuli, ikänsä takia tehtävästään luopunut Thorolf Björklund, hän ei puhu kuitenkaan suomea.
Michelsen kokee itsensä sillanrakentajaksi Färsaarten ja Suomen välillä. Hän perustanut säätiön, joka jakaa apurahoja Färsaarilla ja Suomessa vieraileville taiteilijoille, kirjailijoille ja urheilijoille.
-Kunniakonsulin tyypillisiä asiakkaita ovat suomalaiset, jotka ovat hukanneet henkilöllisyystodistuksensa tai rahansa tai joilla on jotain muita ongelmia.
-Turistit käyvät kyselemässä matkailuvihjeitä. Kunniakonsuli voi olla avuksi myös taloudellisten suhteiden edistämisessä, mutta yleensä bisnes löytää omat väylänsä, Michelsen selvittää.
Färsaarilla asuu viitisenkymmentä suomalaissyntyistä henkilöä. Heihin Michelsen sanoo olevansa yhteydessä satunnaisesti.