Pääministeri Jóannes Eidesgaard pitää kansalaisten hyvinvoinnista huolehtimista tärkeimpänä tavoitteenaan.
Färsaarten sosiaali-demokraattinen pääministeri Jóannes Eidesgaard korostaa kansalaisten hyvinvoinnin merkitystä Tanskaan kuuluvan saarimaakunnan itsenäisyyden kustannuksella.
-Färsaaret on pieni maa, meitä on ainoastaan 48 000. Olemme hyötyneet nykyisestä yhteistyöstä Tanskan kanssa. Siksi on järkevää jatkaa nykyisellä linjalla.
-Talouden kriisi 1990-luvun alkupuolella oli meille hyvä opetus. Asukkaistamme 15-17 prosenttia päätti tuolloin lähteä muualle, Eidesgaard muistuttaa.
Viime vuosina Färsaarilla on mennyt hyvin. Eidesgaard kuvaa kasvua historiallisen korkeaksi. Viime vuosikymmenen lopulta lähtien talous on kasvanut kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Färsaarilla elintaso on maailman huippua.
-Kalasaaliit ovat olleet hyviä ja kalan hinta on ollut korkea. Olemme kuitenkin taloudellisesti täysin riippuvaisia kalastuksesta. Tulevien vuosien näkymät eivät ole yhtä hyviä kuin ne ovat olleet, vaikkakaan mitään 1990-luvun alkupuolen talouden kriisiä ei ole odotettavissa.
Eidesgaardin mukaan färsaarelaiset ovat tottuneita talouden heilahduksiin.
-Tulevien vuosien budjeteissa on varauduttava alenevaan tulotasoon. Talouden vaihtelujen vuoksi Färsaarilla ei ole helppoa olla poliitikko.
Pääministerin virkatalo sijaitsee näkyvällä paikalla Färsaarten pääkaupungissa Tórshavnissa.
Tanska tukee miljoonilla
Tanska avustaa tänä vuonna Färsaaria noin 630 miljoonalla Tanskan kruunulla (noin 85 miljoonalla eurolla).
-Tämä tuki merkitsee paljon taloutemme vakaudelle etenkin epävarmoina aikoina. Se tasapainottaa budjettiamme, Eidesgaard sanoo.
Färsaarelaisten itsenäisyyttä kannattavien yksi pääargumentti on, että EU-maa Tanskan antama taloudellinen tuki joskus loppuu, kun unionissa on uusien jäsenmaiden myötä yhä suurempia rahareikiä. Siksi itsenäisyys olisi otettava heti. He myös muistuttavat Färsaarten tulleen toimeen omillaan vuoteen 1948, jolloin nykyinen itsehallintolaki astui voimaan.
Färsaarten vesillä on lupaavia öljy- ja kaasuesiintymiä. Niiden hyödyntämisen on toivottu vahvistavan itsenäisyyskehitystä.
Eidesgaard on kuitenkin realisti.
-Näkymät ovat hyvin epävarmoja. Tutkimuksissa on edetty toiseen vaiheeseen eikä vieläkään tiedetä, löytyykö öljyä tai kaasua riittäviä määriä.
-Olemme optimistisia niin kauan kuin kansainväliset yhtiöt jatkavat etsintöjä. Öljy ja kaasu vahvistaisivat taloutemme pohjaa. Tämä muuttaisi myös taloudellisia siteitämme Kööpenhaminaan.
Färsaaret elää kalastuksesta. Kuva saarimaakunnan pääkaupungista Tórshavnista.
Lisää itsehallintoa
Färsaarelaisten laivojen perässä liehuu saarivaltion punasinivalkoinen ristilippu. Lähes kaikkien autojen rekisterikilvissä on oma lippu ja kirjaimet FO, mikä on Färsaarten kansainvälinen tunnus. Jóannes Eidesgaardin mukaan lipun näyttäminen ei ole kuitenkaan itsenäisyydellä elämöintiä.
-Lippumme otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana, jolloin Tanska oli Saksan miehittämä ja britit olivat täällä. Oma lippu on luonnollinen asia.
Eidesgaardin johtama hallitus aloitti tämän vuoden alussa, kun edellinen itsenäisyyttä kannattanut porvarihallitus kaatui sisäisiin ristiriitoihin. Sosiaalidemokraattista Javnadarflokkin-puoluetta on pidetty suurimpana syynä siihen, ettei itsenäisyys ole vielä toteutunut.
Eidesgaard painottaa Färsaarten itsehallinnon vahvistamista. Tavoitteena on hänen mukaansa mahdollisimman pitkälle menevä suvereniteetti ulkopolitiikkaa ja puolustusta lukuunottamatta.
-Ulkopolitiikankin alalla pyrimme löytämään keinoja, miten voisimme neuvotella ulkovaltojen kanssa pyytämättä lupaa Kööpenhaminalta. Tällaisia ovat muun muassa kalastus- ja ympäristökysymykset.
-Valmisteilla on uusi perustuslaki, johon voitaisiin tukeutua siinä tilanteessa, kun kansa aikanaan päättää itsenäisyydestä.
EU:n ulkopuolella
Färsaaret jäi ulkopuolelle, kun Tanskasta tuli silloisten Euroopan yhteisöjen jäsen vuonna 1973. EU:n kanssa sillä on vapaakauppasopimus.
-Tämä on hyvä sopimus. Noin 79 prosenttia viennistämme menee EU-maihin. Unionin yhteinen kalastuspolitiikka on asia, jota emme voi hyväksyä. Sama pätee Islantiin, Norjaan ja Grönlantiin.
-EU on uudistamassa kalastuspolitiikkaansa. Tämä voisi muuttaa suhtautumistamme unioniin. Mikäli Norja ja Islanti päättävät liittyä EU:n jäseniksi, meidän olisi vaikea yksin jäädä ulkopuolelle, Eidesgaard sanoo.