Tallinnan Miehitysten museossa on vene, jolla Hiidenmaalta lähdettiin kommunismia pakoon Ruotsiin.
Ranskan Strasbourgissa koolla ollut Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi 25. tammikuuta ruotsalaisen kokoomuspoliitikon Göran Lindbladin esittelemän raportin pohjalta päätöslauselman, jossa tuomitaan totalitaaristen kommunistihallintojen rikokset. Siinä myös ilmaistaan sympatiaa, ymmärtämystä ja kunnioitusta näiden rikosten uhreille.
Päätöslauselmassa kehotetaan kaikkien Euroopan neuvoston 46 jäsenmaan kommunistisia puolueita ja niiden perillisiä arvioimaan uudelleen kommunismin historiaa ja omaa menneisyyttään, ottamaan etäisyyttä totalitaarisen kommunismin nimissä tehtyihin rikoksiin sekä tuomitsemaan ne.
-Massiiviset ihmisoikeuksien loukkaukset ovat poikkeuksetta leimanneet totalitaarista kommunismihallintoja, jotka hallitsivat Keski- ja Itä-Eurooppaa viime vuosisadalla ja jotka yhä ovat vallassa monissa maailman maissa.
-Yksittäisten henkilöiden ja kokonaisia ihmisryhmiä koskeneet salamurhat ja teloitukset, kuolemat keskitysleireillä, nälänhätä, joukkokarkotukset, kidutus, orjatyö ja massaterrorin muut muodot, päätöslauselma listaa totalitaarisen kommunismin rikoksia.
Päätöslauselmassa annetaan tunnustusta joillekin Euroopan kommunistipuolueille, jotka ovat edistäneet demokratiaan siirtymistä, mutta valitetaan sitä, ettei totalitaaristen kommunististen hallitusjärjestelmien hajoaminen ole johtanut rikosten kansainväliseen tutkintaan ja ettei rikoksiin syyllistyneitä ei ole tuotu kansainvälisen yhteisön tuomittaviksi samalla tavalla kuin kansallissosialismin hirvittävät rikokset tuomittiin.
Päätöslauselman mukaan kansalaisten tietoisuus totalitaaristen hallitusjärjestelmien rikoksista on vähäistä. Siinä todetaan historian tuntemisen olevan edellytys sille, että vastaavilta rikoksilta vältytään tulevaisuudessa ja että historijoitsijat jatkaisivat selvityksiään siitä, mitä oikein tapahtui.
Kommunismin musta kirja on armoton selonteko kommunismin rikoksista.
Suositukset raukesivat
Parlamentaarinen yleiskokous äänesti kahdesta päätöslauselmaan liittyvästä suosituksesta, joissa Euroopan neuvoston ministerikomiteaa kehotettiin toimimaan sen puolesta, että neuvoston jäsenmaiden hallitukset valmistelisivat vastaavanlaiset julistukset totalitaarisen kommunismin rikosten tuomitsemiseksi ja näihin rikoksiin syyllistyneiden saattamiseksi oikeudelliseen vastuuseen teoistaan. Suositukset kuitenkin raukesivat, koska niitä ei hyväksytty kahden kolmasosan enemmistöllä.
Aloite totalitaarisen kommunismin rikosten tuomitsemisesta jätettiin parlamentaariselle yleiskokoukselle 25. syyskuuta 2003. Suomen valtuuskunnan jäsenistä sen allekirjoitti Kimmo Sasi (kok.).
Raportin asiasta laati ruotsalainen kokoomuspoliitikko Göran Lindblad. Kommunismin rikoksia selvitettiin parlamentaarisen yleiskokouksen poliittisten asioiden komiteassa, joka kuultavina olivat muun muassa ranskalainen Stéphane Courtois, joka on yksi vuonna 1977 ilmestyneen Kommunismin mustan kirjan kirjoittajista, entisen Neuvostoliiton tunnettu toisinajattelija Vladimir Bukovski sekä Viron miehitysten ajan ihmisoikeuksia selvittävän historiakomission pääsihteeri Toomas Hiio.
Historiallinen päätöslauselma hyväksyttiin äänin 99-42. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenistä sen puolesta äänestivät Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Antti Kaikkonen (kesk.) ja Kimmo Sasi (kok.). Vastaan äänestivät Mikko Elo (sd.) ja Sinikka Hurskainen (sd.).
http://assembly.coe.int/Documents/AdoptedText/ta06/Eres1481.htm
http://assembly.coe.int/Documents/WorkingDocs/Doc05/EDOC10765.htm