Suurlähettiläs Ann-Marie Nyroos on toiminut Strasbourgin edustuston päällikkönä toukokuusta 2002 lähtien. Sitä ennen hän toimi pitkään ulkoministeriön ihmisoikeusyksikön päällikkönä.
Ranskan Strasbourgissa sijaitsevan Euroopan neuvoston Suomen edustuston päällikön, suurlähettiläs Ann-Marie Nyroosin mielestä Venäjän hyväksyminen 1990-luvun puolivälissä järjestön jäseneksi oli oikea ratkaisu.
-Neuvostolla on tiukat jäsenyyskriteetrit. Onko joku maa tarpeeksi pitkällä niiden täyttämisessä, on aina poliittinen päätös. Venäjän kohdalla kysymys oli siitä, onko parempi yrittää vaikuttaa siihen jäsenyyden kautta vai jäädäänkö odottamaan maan kehittymistä.
Venäjällä kehityksen on arvioitu kulkeneen ohjatusta demokratiasta kohti diktatuuria.
-Venäjä on parlamentaarisen yleiskokouksen monitoroinnin alaisena. Sen tilanteesta käydään tiukkaa keskustelua. Euroopan neuvosto on ainoa järjestö, joka on ollut läsnä Tshetsheniassa. Myös ihmisoikeusvaltuutettu Alvaro Gil-Robles pitää yhteyksiä Venäjään, Nyroos sanoo. Hänen mukaansa sinnikkäällä yhteistyöllä pitää tukea myönteistä kehitystä jäsenmaissa.
-Moldova oli viime vuonna neuvoston puheenjohtajamaa. Epäilyistä huolimatta maa hoiti puolivuotiskautensa hyvin. Puheenjohtajuus synnytti paineen asioiden parantamiseksi.
-Venäläiset ovat aktiivisia ja panostavat Euroopan neuvoston työhön. Heillä on asiantuntevia ja hyviä edustajia.
Euroopan neuvostossa Venäjä on pitänyt esillä muun muassa Baltian vähemmistökysymyksiä ja vapaata liikkuvuutta eli samoja asioita, joita on käsitelty Euroopan unionin ja Venäjän välillä.
Nyroos näkee Euroopan neuvoston merkityksen kasvaneen sitä mukaa, mitä enemmän maita on liittynyt jäseneksi.
-Venäjän jäsenyys ei ole murentanut järjestön arvovaltaa, hän sanoo.
Euroopan parlamentti toimi pitkään Euroopan neuvoston vuokralaisena Starsbourgissa. Euroopan neuvoston perua ovat myös Eurooppa-hymni ja EU:n tähtilippu.
Romanialoite etenee
Euroopan neuvostossa Suomen suurlähettilään on Anna-Marie Nyroosin mukaan helppo toimia.
-Suomi koetaan vanhaksi jäsenmaaksi. Meillä on aktiiviset parlamentaarikot. Monitorointijärjestelmä tunnetaan "Halonen orderina". Suomen aloitteesta perustettiin niin ikään ihmisoikeusvaltuutetun virka vuonna 1999.
-Iso projekti on presidentti Tarja Halosen Euroopan neuvostossa esittämän romanialoitteen valmistelu. Tässäkin asiassa on vähitellen päästy eteenpäin.
Romanialoitetta valmistelee työryhmä, jonka puheenjohtaja Nyroos on.
-Tavoitteena on perustaa Euroopan neuvoston yhteyteen itsenäisesti toimiva eurooppalainen romanifoorumi. Siihen valittaisiin edustajat kaikista maista, joissa asuu romaneja sekä edustajat eurooppalaisista romanijärjestöistä.
Huippukokous valmisteilla
Muina Suomen prioriteetteina Ann-Marie Nyroos mainitsee uuden valtionpäämiesten huippukokouksen järjestämisen sekä ihmisoikeustuomioistuimen uudistamisen.
-Euroopan neuvoston kolmannessa huippukokouksessa on tarkoitus keskustella neuvoston roolista, kun EU laajenee. Teemana olisi Eurooppa ilman jakolinjoja. Puola on tarjoutunut isännöimään kokousta.
Euroopan neuvoston toiminnan kulmakiviä ovat Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka niin ikään sijaitsee Strasbourgissa.
-Ihmisoikeustuomioistuin on pahasti ruuhkautunut. Nykyisin sinne tulee yli 30 000 valitusta vuodessa. On muun muassa esitetty tiukennettavaksi ehtoja, joiden nojalla valitus otetaan käsittelyyn.
-Suomi ja muutamat muut maat ovat jyrkästi vastustaneet tätä, sillä se merkitsisi yksilön aidon valitusoikeuden murentamista, Nyroos sanoo.
Uusien jäsenmaiden myötä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toiminta on pahasti ruuhkautunut.
Toimintaa kahdella tasolla
Ann-Marie Nyroosin mukaan Suomi on lähtenyt siitä, että Euroopan neuvosto pitää säilyttää ja että sitä pitää myös vahvistaa.
-Se on lähes koko Euroopan kattava järjestö. EU:ssa on vapun jälkeen 25 maata. Ety-järjestössä ovat mukana Yhdysvallat ja Kanada. Etyjissä ei voi vaatia esimerkiksi kuolemanrangaistuksen poistamista.
Euroopan neuvoston näkyvintä toimintaa ovat parlamentaariset yleiskokoukset, joihin 45 maan parlamenttien valitsemat edustajat kokoontuvat neljästi vuodessa. Parlamentaarikot muun muassa seuraavat ihmisoikeuksien toteutumista jäsenmaissa.
Euroopan neuvoston toiminta on toisaalta hallitusten välistä yhteistyötä samaan tapaan kuin YK:ssa. Jäsenmaiden hallituksia edustavat ulkoministerit, jotka nykyisin ovat koolla kerran vuodessa. Muina aikoina heidän sijaisinaan ministerineuvostossa ovat suurlähettiläät, jotka ovat koolla kerran viikossa keskiviikkoisin.
Suurlähettiläät istuvat myös työryhmissä, joissa käsitellään Euroopan neuvoston toimialaan liittyviä kysymyksiä, kuten ihmisoikeuksia, sosiaali- ja kulttuuriasioita.
-Euroopan neuvoston toiminnassa ovat edustettuna lähes kaikki valtionhallinnon alat lukuunottamatta puolustusta ja taloutta. Järjestön olemassaolon tarkoitus on edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota, Nyroos selvittää.
Monaco liittymässä
Euroopan neuvosto perustettiin vuonna 1949. Tavoitteena oli estää uudet sodat Euroopan valtioiden välillä.
Järjestön perustajia elähdytti paneurooppalainen aate. Kylmä sota tuli kuitenkin väliin. Euroopan neuvostoon liittyivät ainoastaan länsieurooppalaiset demokraattiset maat Suomea lukuunottamatta.
Vasta kylmän sodan asetelmien purkauduttua järjestölle tarjoutui tilaisuus päästä toteuttamaan alkuperäistä tavoitettaan. Puolueettomuuttaan tiukasti varjellut Suomi ehti jäseneksi toukokuussa 1989 nipin napin ennen Unkaria ja muita entisiä sosialistimaita.
Viimeisin liittyjä oli vuosi sitten Serbia ja Montenegro. Järjestön ulkopuolella ovat enää Monaco ja Valko-Venäjä.
-Monacon ongelmana on ollut suhde Ranskaan. Maan perustuslakia ollaan kuitenkin muuttamassa, jonka jälkeen jäsenyysedellytykset täyttyvät. Valko-Venäjältä edellytykset edelleenkin puuttuvat. Maan tilanteesta käydään koko ajan keskustelua, Ann-Marie Nyroos selvittää.